Kakskerran kirkko
Kakskerran vehreässä lahdessa lepäävä kirkko on saarelaisten tärkeä pyhäkkö sekä yksi Martinseurakunnan kolmesta kirkosta. Kakskerran kirkko on rakastettu vihkipaikka, jonka historia ulottuu 1760-luvulle asti.
Kakskerran kirkkotie 110, 20960 Turku
Avoinna tapahtumien yhteydessä ja sopimuksen mukaan.
040 341 7497
vahtimestari
Max 240 henkilöä
Esteettömyys
Merkittäviä esteitä
- ovet raskaat, kirkkomaalla portteja
- alttarille portaat
- ei inva-WC:tä
Tilan varustelu
Kirkkosaliin mahtuu 240 henkilöä.
WC sijaitsee huoltorakennuksessa.
- Kastemalja
- Piano/flyygeli
- Pysäköinti
- Wc
Varaus ja tiedustelut
Vihkimiset ja kasteet: Varauspalvelu, 040 341 7011, turku.varauspalvelu@evl.fi, ma-pe klo 9-15
Siunaustilaisuudet: hautatoimisto, 040 341 7253, turku.hautatoimi@evl.fi ma-pe klo 9-14
Konserttivaraukset: Seurakunnan kanttorilta
Muut varaukset: Seurakuntasihteeri, 040 341 7422
Kirkko juhlatilana
Merenrannalla sijaitseva Kakskerran kirkko on kesäisin suosittu vihkikirkko. Hyvän akustiikan takia kirkossa järjestetään myös konsertteja.
Parkkipaikat ja saapuminen
Kakskerran kirkolla on oma parkkipaikka autojen pysäköintiä varten. Lisäksi kirkkoon pääsee julkisilla kulkuvälineillä, joiden aikataulu- ja reittitiedot löytyvät Turun kaupungin palvelusta (linkki johtaa ulkopuoliselle sivustolle ja aukeaa uudessa ikkunassa).
Historia
Tarina kertoo, että Kakskerran asukkaat saivat saarensa rannasta valtaisan kalansaaliin 1686. Se nähtiin Jumalan merkkinä: tähän rakennetaan kirkko. Saadut sata tynnyriä lahnaa myytiin Turun torilla. Tuloilla perustettiin kirkon rakennusrahasto. Kuningas myönsi rakentamiseen luvan 1693, mutta seuraavina vuosikymmeninä sota- ja katovuodet rusikoivat saarelaisia. Kirkon hallintokaan ei lämmennyt hankkeelle.
Oli vaivalloista kulkea vesitse mantereelle Kaarinan emäkirkkoon. Saaren jumalanpalveluksia järjestettiin vain suurina juhlapyhinä Brinkhallin kartanossa. Jälleen käännyttiin kuninkaan puoleen, ja uusi rakennuslupa heltisi 1764.
1700-luvulla rakennettiin kustannuksiltaan edullisia puukirkkoja, mutta niukkuudesta huolimatta saarelaiset halusivat kivikirkon. Tärkeä tukija oli kartanon isäntä Henrik Johan Krey. Kakskertalaiset tekivät päivätöitä kirkon rakennustyömaalla.
Yksi vuosisadan harvoista kivikirkoista nousi kartanon maille suojaisan salmen rannalle. Sinne oli hyvä saapua kirkkoveneillä saaristosta. Kirkko vihittiin joulukuussa 1769, vaikkakin keskeneräisenä.
