Hautaoikeus

Hautaamisjärjestys

Hautaa luovutettaessa sovitaan siitä, keitä hautaan voidaan haudata. Jos sopimusta ei ole tehty 31 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan voidaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jos tällaista sukulaista ei ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden adoptio- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot.

Hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen voi hautaoikeuden haltijan suostumuksella antaa luvan haudata hautaan muunkin vainajan. (Kirkkolaki 3. luku 32 §.)

Käytännössä:

Se, kuka voidaan haudata hautaan, riippuu aina sukulaisuussuhteesta haudan ensimmäiseen vainajaan. Jos vainaja on suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa sukua ensimmäiselle vainajalle, voidaan hautaan haudata ilman sukuselvitysmuotoisia virkatodistuksia. Muissa tapauksissa virkatodistukset vaaditaan.

Kaikkia, joilla on oikeus tulla haudatuksi hautaan, sanotaan oikeudenomistajiksi.

Haudan haltijan valitseminen

Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita hautaan voidaan haudata, ja käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetyllä tai määrätyllä tavalla.

Hautaa luovutettaessa sovitaan hautaoikeuden haltijasta. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, jos leskeä ei ole, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Näiden on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.

Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole sopineet hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan. Kirkkoneuvosto voi antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta. (Kirkkolaki 3. luku 31 §.)

Käytännössä:

Haudan haltijan valitsemiseksi haudan oikeudenomistajien on valittava keskuudestaan yksi henkilö, joka nimetään haudan haltijaksi. Kaikilta oikeudenomistajilta on pyydettävä allekirjoitus ja toimitettava tiedot seurakuntayhtymän hautatoimistoon. Seurakuntayhtymän hautatoimistosta saa valmiin lomakkeen haudan haltijan nimeämiseksi.

Haudasta luopuminen ja haudan jakaminen

Hautaoikeuden voimassaoloaika päättyy aikaisintaan sen kalenterivuoden lopussa, jona viimeisestä hautauksesta on kulunut 15 vuotta, ei kuitenkaan ennen kuin hautaa voidaan käyttää uudelleen. (Kirkkolaki 3. luku 30 §.)

Haudasta voi luopua, vaikka haudan hallinta-aikaa olisi vielä jäljellä, jos viimeisimmän hautauksen koskemattomuusaika on jo loppunut. Koskemattomuusaika on uurnahautauksessa 15 vuotta ja arkkuhautauksessa 20 vuotta. Myös leveää hautaa voidaan kaventaa luopumalla osasta hautaa. Kun haudasta luopuu, siirtyy haudan hallinta seurakunnalle, joka voi luovuttaa haudan uudelle suvulle käyttöön.

Käytännössä:

Kaikilta haudan oikeudenomistajilta vaaditaan kirjallinen suostumus siitä, että haudasta luovutaan. Jos haudalle on valittu haltija, hän ei voi yksin päättää luopua haudasta, vaan kaikilta oikeudenomistajilta vaaditaan suostumus joka tapauksessa. Seurakuntayhtymän hautatoimistosta voi pyytää lomakkeen, johon allekirjoitukset kirjataan, tai sukulaiset voivat tehdä itse vapaamuotoisen suostumuksen. Suostumuslomakkeen on sisällytettävä ainakin seuraavat tiedot: Mistä haudasta luovutaan (hautatunnus ja ensimmäisen vainajan nimi), oikeudenomistajien nimet ja allekirjoitukset, tilinumero jäljellä olevien maksettujen hallintavuosien palauttamiseksi.

Joskus kaikkien suostumusten kerääminen on vaikeaa tai mahdotonta, jolloin voi olla helpompaa odottaa haudan hallinta-ajan päättyvän tai jättää hauta hoitamatta, jolloin hauta palautuu aikanaan seurakunnalle.

Haudan menettäminen

Hautaoikeuden haltija vastaa siitä, että hautaa hoidetaan hautausmaan arvon mukaisesti. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Kirkkovaltuusto voi päättää, että seurakunta vastaa haudan hoidosta, jos vainajan muiston vaalimista pidetään seurakunnan kannalta tärkeänä.

Kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan, jonka hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kunnostamiseen varataan vuoden määräaika siitä, kun päätös on annettu hautaoikeuden haltijalle tiedoksi. Kirkkoneuvosto voi päättää hautaoikeuden menettämisestä, jollei laiminlyöntiä ole korjattu. Päätöksen tiedoksi antamisesta säädetään 10 luvun 26 §:ssä. (Kirkkolaki 3. luku 33 §.)

Käytännössä:

Vainajan sukulaisten on hoidettava hautaa tai ostettava hoitopalvelu seurakuntayhtymältä. Hoitamaton hauta voidaan menettää, vaikka hallinta-aikaa olisi vielä jäljellä. Vähimmäisvaatimuksena on pitää ruoho siistinä ja muistokivi suorassa.