Rippikoulu

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin.

Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Tarjolla on myös monenlaisia teemaleirejä: vaellus-, laskettelu-, musiikki-, urheiluaiheisia ripareita.

Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.

Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia. Monilla leireillä on myös mukana vapaaehtoisia aikuisia.

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:

• toimia kastettavan lapsen kummina
• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
• voi mennä kirkossa naimisiin( tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
• osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmä­ripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.

Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikouluvastaavaan. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.

Rippikouluun ilmoittautuminen alkaa elokuussa rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.

Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.

Ilmoittautuessasi riparille sinun tulee hakea vähintään kuuteen ja enintään kahdeksaan ripariryhmään. Kesän ensimmäisistä kolmesta viikosta voit valita vain yhden vaihtoehdon/viikko. Osalle ripareista on enemmän halukkaita, kuin ryhmään mahtuu, joten jokaisen on valittava vähintään kuusi sopivaa vaihtoehtoa. Näin jokainen hakija pääsee johonkin valitsemistaan ryhmistä. Järjestele ryhmävalintasi siten, että ensimmäisenä on ensimmäinen toiveesi jne. Jos sinulla on jokin erityinen syy, miksi sinun tulisi päästä jollekin tietylle riparille, kerro siitä ilmoittautumisen lisätietoja-kohdassa.

Voit, mutta yhden vaihtoehdon tulee olla oman seurakuntasi vaihtoehto. Oman seurakunnan järjestämälle riparille hakemisessa on toki se etu, että työntekijät ja muut riparilaiset saattavat olla sinulle jo entuudestaan tuttuja. Toisaalta uusia tuttavuuksia saattaa tulla enemmän, jos lähtee riparille kotiseurakunnan ulkopuolelle. Ripariryhmän tapaamiset ennen leirijaksoa ovat yleensä järjestävän seurakunnan tiloissa, joten varaudu hieman pidempiin kulkemisiin, jos haet muun kuin kotiseurakuntasi riparille.

Voit ilmoittautua riparille aivan normaalisti, ja riparin voi käydä, vaikka et kuuluisikaan kirkkoon. Riparin aikana voit hyvin pohtia, haluatko liittyä seurakuntaan. Seurakunnan jäseneksi tullaan kasteen kautta, joka voidaan suorittaa riparin yhteydessä. Konfirmaatio edellyttää kastetta. Saat kutsun riparilaisten yhteiskastetilaisuuteen, johon voit halutessasi osallistua. Myös oman ryhmäsi pappi voi kastaa sinut.
Lisätietoja kasteesta ja kirkkoon liittymisestä

Voit muodostaa ilmoittautumisparin 1-2 kaverisi kanssa. Tämä tapahtuu niin, että teistä ensin ilmoittautuva saa ilmoittautumisen jälkeen vahvistusviestissä sähköpostiin kaverikoodin. Tämän jälkeen toinen (ja kolmas) tekee ilmoittautumisensa tätä kaverikoodia käyttäen. Kaverikoodin käyttäminen lukitsee teille samat riparivalinnat, muistakaa siis valita vaihtoehdot yhdessä! 

Kaverikoodin voi käyttää vain 1-2 kaverin kanssa. Ilmoittautumisen lisätiedot-kohtaan voit halutessasi kirjoittaa useammankin kaverin nimet. Kaveritoiveita huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

Riparit ovat maksuttomia turkulaisille ja kaarinalaisille nuorille. Poikkeuksia ovat osa teemaripareista, sekä NMKY:n riparit. Ulkopaikkakuntalaisilta riparilaisilta peritään majoitus- ja ruokamaksu 32,50 €/vrk (2026).

Ota yhteyttä seurakuntasi rippikouluvastaavaan ja selvitä hänen kanssaan, onko mahdollista saada avustusta maksuihin seurakunnalta.

Täytä ilmoittautumislomake normaalisti ja kirjoita lisätietoja -kohtaan perustelut, miksi sinun tulisi päästä riparille juuri kyseisenä ajankohtana. Huomaa, että usein eri ajankohdissa on useampi riparivaihtoehto, joten muista valita 6-8 vaihtoehtoa.

Rippikoulua on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan tarvittaessa, esimerkiksi muuten kiireisessä elämänvaiheessa. Rippikoulun siirtäminen voi tulla kyseeseen myös silloin, jos nuoren elämässä on vaikeita asioita, kuten sairautta tai surua. Rippikoulun voi käydä myöhemmin esimerkiksi seuraavan ikäluokan mukana, aikuisena yksityisrippikouluna tai varusmiespalveluksen aikana.

Jos ilmoittaudut muualle, lykkäät rippikoulua tai et käy sitä ollenkaan, voit ilmoittaa siitä meille tästä linkistä avautuvalla lomakkeella.

Rippikoulu on mahdollista käydä myös aikaisemmin perustellusta syystä, esimerkiksi jos nuori on aloittanut koulun aiemmin ja haluaisi tulla rippikouluun koulutovereidensa kanssa. Ota tällöin yhteyttä oman seurakuntasi rippikouluvastaavaan.

Ilmoittautumisajan päätyttyä muodostetaan ryhmät. Kaikki eivät välttämättä pääse ensisijaisesti hakemaansa ryhmään, mutta toiveet pyritään täyttämään mahdollisuuksien mukaan. Kaikki hakemukset luetaan läpi ja huomioidaan erityiset perustelut ennen lopullista sijoittelua.

Ilmoittautumisessa sinua auttavat seurakuntien riparivastaavat ja yhteisen kasvatustyön työntekijä Johanna Hoppela (arkisin klo 10-14).

Seurakunta vakuuttaa kaikki rippikoululaiset tapaturman varalta. Vakuutus on pienimuotoinen, ja se kattaa ryhmän kokoontumiset sekä mahdollisen leirijakson. Vakuutus on tavallinen tapaturmavakuutus, eikä korvaa esimerkiksi fysikaalista hoitoa. Suosittelemme vakuutusturvan laajentamista omalla vakuutuksella. Vakuutus ei korvaa esineitä, kuten rikkoutuneita puhelimia.

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

• Uskontunnustus
• Isä meidän -rukous
• Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
• Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

• Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
• Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
• Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta