Katariinan hautausmaa

Katariinan hautausmaa on Pyhän Katariinan kirkon juurella. Hautausmaan pinta-ala on noin 5 hehtaaria.

Kirkkotie 46, 20540 Turku

1.5.–31.8. klo 7–22
1.9.–30.4. klo 8–21
Pyhäinpäivän viikonloppuna, itsenäisyyspäivänä ja jouluaaton aatosta loppiaiseen klo 7–24.
Hautausmaita ei valaista aukioloajan ulkopuolella.

040 341 7065
työnjohtaja Jaana Lehto

Näytä sijainti kartalla

Katariinan hautausmaa on Pyhän Katariinan kirkon (ent. Pyhän Kaarinan kirkon) juurella. Modernin muistolehdon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio. Katariinan hautausmaalle valmistui marraskuussa 2022 muistolehdon laajennus ja uuden tyyppisen tuhkahautalehdon ensimmäinen vaihe. Tuhkahautalehtoa laaajennettiin 2025.

Katariinan muistolehto sekä tuhkahautalehto sijaitsevat hautausmaan itäsivulla, pappilan alapuolella. Katariinan hautausmaalla on muualle haudattujen muistokivi sankarihautojen vieressä.

Historia

Aikaisemmin kirkko ja hautausmaa kuuluivat Kaarinan eli Nummen pitäjään. Vuonna 1939 toteutuneesta esikaupunkiliitoksesta lähtien kirkko on sijainnut Turun kaupungin alueella. Pyhän Katariinan kirkko tunnettiin ennen Pyhän Kaarinan kirkkona. Nimi on vaihdettu vuonna 1991 erotukseksi Kaarinassa sijaitsevasta uudesta kirkosta.

Katariinan hautausmaa on Pyhän Katariinan kirkon (ent. Pyhän Kaarinan kirkon) juurella. Varhaisin asiakirjamaininta kirkosta on vuodelta 1309. Nykyinen harmaakivikirkko on rakennettu vuosina 1450-1480.

Alun perin kirkon ympärillä oleva hautausmaa oli varsin pieni. Kirkkoon hautaaminen lopetettiin vuonna 1795.

Hiekkanummilla hautausmaan alueella on myöhäisrautakautinen, viikinki- ja ristiretkiajalla käytetty kalmisto, joka on ajoitettu kristillisen ja pakanallisen ajan taitteeseen 1000-1100-luvuille.

Hautausmaan merkittävin muistomerkki on prokuraattori, valtioneuvos Matthias Caloniuksen (k. 1817) haudalla. Sarkofagia muistuttava muistomerkki kustannettiin aikoinaan kansalaiskeräyksellä, johon myös Venäjän tsaari Aleksanteri I osallistui.

Hautausmaalla on lisäksi tuomiorovasti, kirkkoherra Jacob Gadolinin tiilipintainen hautakappeli vuodelta 1789, Isposten kartanon omistajan Arndt Winterin vuonna 1791 rakennuttama hautakappeli ja Turun Akatemian kirjanpainajan Johan Frenckellin suvun hautakappeli vuodelta 1818.

Sankarihautoihin on haudattu 96 sankarivainajaa. Sankaripatsas on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen käsialaa.

Kirkon kellotapuli on vuodelta 1826. Sen on suunnitellut Juha Lindström. Hautausmaalla sijaitsee arkkitehti Ingvald Sereniuksen piirtämä siunauskappeli vuodelta 1929. Kappelin alttaritaulun on maalannut taiteilija Theodor Schalin.

Parkkipaikat ja saapuminen

Katariinan hautausmaan yhteydessä on laajahko parkkialue. Kirkkoaukion parkkipaikat ovat Turun kaupungin parkkipaikkoja ja ne ovat kaupungin pysäköinninvalvonnan piirissä. Muistathan siis parkkikiekon pysäköidessäsi.

Lisäksi hautausmaalle pääsee julkisilla kulkuvälineillä, joiden aikataulu- ja reittitiedot löytyvät Turun kaupungin palvelusta (linkki johtaa ulkopuoliselle sivustolle ja aukeaa uudessa ikkunassa).