Ylösnousemuskappeli
Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli Turun hautausmaalla on yksi Suomen tunnetuimmista kirkkorakennuksista. Sitä käyvät ihailemassa mm. monet arkkitehtiryhmät eri puolilta maailmaa.
Hautausmaantie 21, 20720 Turku
Avoinna hautauksia varten ja tapahtumien yhteydessä tiistaista lauantaihin.
040 341 7530
vahtimestari
Max 200 henkilöä
Esteettömyys
Esteetön varauksin
- esteetön pysäköinti reilun 100 metrin etäisyydellä
- liikuntaesteisen voi autolla jättää pääoven edustalle mutta pysäköinti on sallittu vain parkkialueelle
- esteetön pääsy ulkoa eteiseen ja kappelitilaan
- helppo pääsy näkövammaisille
- induktiosilmukka kuulovammaisille
- asiakaspyörätuoli
- inva-WC yleisötiloista erillään, kulku salin vasemmalta sivulta. Reitillä portaat, joissa invahissi.
- Esteetön tila
- Esteetön WC
- Induktiosilmukka
Tilan varustelu
Ylösnousemuskappelissa on erinomainen akustiikka, joka sopii hyvin laulumusiikille. Kappelissa on kaunisääniset suomalaiset urut vuodelta 1958. Niissä on kaksi sormiota sekä 27 äänikertaa ja 3 siirtoäänikertaa.
- Pysäköinti
- Urut
- Wc
Varaus ja tiedustelut
Siunaustilaisuuksiin ja uurnanlaskuihin liittyvissä asioissa tiedustelut ja varaukset hoidetaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautatoimiston kautta.
puhelinnumero: 040 341 7253 (puhelinaika arkisin klo 9.00–14.00)
sähköposti: turku.hautatoimi@evl.fi
Muut vierailut sovitaan vahtimestarin kanssa:
puhelinnumero: 040 341 7530
Parkkipaikat ja saapuminen
Ylösnousemuskappelin läheisyydessä on pysäköintialue autoille. Siunauskappeli on Hautausmaantien varrella ja sinne pääsee hyvin myös julkisilla kulkuvälineillä. Aikataulu- ja reittitiedot löytyvät Turun kaupungin palvelusta (linkki johtaa ulkopuoliselle sivustolle ja aukeaa uudessa ikkunassa).
Historia ja arkkitehtuuri
Ylösnousemuskappelia voidaan kutsua kokonaistaideteokseksi, jossa valaisimet, kynttilänjalat ja kaikki yksityiskohdat ovat samaa muotokieltä. Arkkitehtuurin ystäville kappeli on elämys.
Rakentaminen aloitettiin keväällä 1939, mutta talvisota keskeytti työt. Kaatuneitten kohtalo ja omaisten tuska vaikuttivat Bryggmaniin ja kappelin yksityiskohtien suunnitteluun. Hän halusi kappelin lohduttavan kuoleman ja surun murtamia.
Ylösnousemuskappeli valmistui jatkosodan aattona, keväällä 1941. Siitä tuli kansainvälisesti tunnettu ja sitä pidetään Pohjoismaiden kauneimpana kappelina.
Ylösnousemuskappelissa on Erik Bryggmanin tyylin mukaisesti luonto keskeisessä asemassa. Kappeli on suunniteltu mukautumaan sitä ympäröivään luontoon. Myös rakennuksen sisustassa säilyy yhteys luontoon. Suuren salin yhtenäinen lasiseinä avartaa huonetta ulkopuolella olevaan mäntymetsään. Puiden latvustojen läpi siivilöityvä valo luo kappeliin harrasta kauneutta. Hienostuneet yksityiskohdat ja rikas monikerroksellinen symboliikka täydentävät tunnelmaa. Turkulaiset taiteilijat Jussi Vikainen ja Ennu Oka ovat tehneet kappelin hiekkakivireliefit ja muut kuvanveistotyöt.