Siirry sisältöön

Turun hautausmaa

Turun hautausmaa on suurin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautausmaista. Sen kokonaispinta-ala on noin 60 hehtaaria.

Hautakiviriviä vehreiden puiden ympäröimänä.

Hautausmaantie 21, 20720 Turku

1.5.–31.8. klo 7–22
1.9.–30.4. klo 8–21
Pyhäinpäivän viikonloppuna, itsenäisyyspäivänä ja jouluaaton aatosta loppiaiseen klo 7–24.
Hautausmaita ei valaista aukioloajan ulkopuolella.

Näytä sijainti kartalla

Turun hautausmaa, läntinen alue: työnjohtaja Heikki Haapa p. 040 341 7517

Turun hautausmaa, itäinen alue: työnjohtaja Maria Santavuori p. 040 341 7534

Turun hautausmaalla on yhteensä noin 45 000 hautaa. Hautausmaalla on paljon kulttuurihistoriallisesti merkittävien vainajien hautoja ja arvokkaita nimekkäiden kuvanveistäjien suunnittelemia muistomerkkejä ja veistoksia. Alueelta löytyy erilaisia hauta-alueita, niin arkuille, uurnille ja tuhkille. Hautausmaalla on useita uurnahauta-alueita ja erityinen tuhkan sirottelualue.

Turun hautausmaalla on myös omat hautausmaat muiden uskontokuntien vainajille. Ortodoksinen hautausmaa perustettiin vuonna 1823, roomalaiskatolinen vuonna 1936 ja islamilainen hautausmaa vuonna 1915. Juutalainen hautausmaa oli käytössä jo ainakin 1800-luvun puolivälissä. Näistä hautausmaista vastaa kukin yhteisö itse.

Hautausmaakierrokset

Hautakartasta(siirryt toiselle sivustolle) löydät myös 11 valmista teemakierrosta, joiden avulla voit tutustua Turun hautausmaan historiaan, rakennuksiin ja merkittäviin henkilöihin. Teemareiteistä löytyvät kierrokset eri alojen kiinnostavista henkilöistä, joiden leposija on Turun hautausmaalla. Hautoja ja muistomerkkejä hakiessa kertyy samalla kuin huomaamatta askelia ja kilometrejä, onhan hautausmaa kooltaan noin 60 hehtaaria.

Kuka olikaan Robert Ekman, joka on maalannut Turun tuomiokirkon pääkuorin freskot? Monet tietävät Rafael Paasion, mutta tunnetaanko Nils Robert af Ursin, jonka mukaan Turun Ursininkatu on saanut nimensä? Paavo Nurmi on maailmankuulu, mutta ketkä muut olympiavoittajat lepäävät Skarppakullan mullissa? Teemakierroksista selviää myös, kuka oli ensimmäinen Turun hautausmaalle haudattu vainaja.

Teemakierrokset sisältävät muun muassa:

  • Arkkitehdit
  • Taiteilijat
  • Politiikka
  • Kirkolliset vaikuttajat
  • Kirjailijat ja runoilijat
  • Urheilijat
  • Koulutus ja sivistys
  • Puolustusvoimat
  • Näyttelijät, muusikot ja säveltäjät
  • Liike-elämä ja talous
  • Persoonia ja tarinoita
Historia

Turun hautausmaa perustettiin aikoinaan kaupungin ulkopuolelle arkkitehti Charles Bassin laatimien suunnitelmien mukaan vuonna 1807. Silloin alue oli vain noin 1,5 hehtaarin kokoinen.

Hautausmaalla on kaksi siunauskappelia. Alueen keskellä kohoaa arkkitehti Erik Bryggmanin piirtämä Ylösnousemuskappeli vuodelta 1941 ja vuonna 1967 vihittiin käyttöönsä hautausmaan kaakkoiskulmassa oleva arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Pyhän Ristin kappeli ja krematorio.

Sankarihautoihin on haudattu 901 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sankarivainajaa. Sankarihauta-alueen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman ja sankaripatsas on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen käsialaa.

Muistolehtoja on hautausmaalla kolme. Pekka Pitkäsen suunnitteleman muistolehdon keskellä kohoaa kuvanveistäjä Tapio Junnon teos Kirkastuminen vuodelta 1990. Tähän muistolehtoon ei ole mahdollista saada nimilaattaa. Lähellä sankarihautoja on arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema Veteraanilehto vuodelta 1996. 

Vuonna 2025 valmistui omana työnä suunniteltuna Lasten muistolehto. Muistolehtoon voidaan haudata alle 18-vuotiaana kuolleita lapsia ja nuoria. Sinne on asennettu lohkopintainen nimikivi, johon on mahdollista kiinnittää perhosen muotoinen laatta haudatun lapsen nimeä ja päivämääriä varten.

Muistolehdon suunnittelusta on vastannut suunnitteluhortonomi Heidi Grannas.

– Muistolehdon kivi on säröllä ja siitä puuttuu pala, kuten kuolleiden lasten vanhempien sydämistä. Höyhenen kevyet perhoset ovat tulleet istahtamaan muistolehdon kivelle. Näihin perhosen mallisiin nimilaattoihin kaiverretaan lasten nimet.  Myös Tyhjän sylin muistomerkillä on muutama hento perhonen, kertoo Heidi Grannas.

Parkkipaikat ja saapuminen

Autoilu hautausmaalla on kielletty ilman erillistä lupaa. Joulunpyhinä hautausmaa on niin ruuhkainen haudoilla kävijöistä, että hautausmaalle ajaminen on kokonaan estetty.

Parkkipaikkoja on eri puolilla hautausmaata:

  • Vasaramäen puoleisella portilla ja sen vieressä pitkin hautausmaan sivua
  • Ylösnousemuskappelin portilla sekä siitä Ylösnousemuskappelille noustaessa (Hautausmaantie 21)
  • Huoltokeskuksen (Skarppakullantie 10) vieressä sekä sen itä- ja pohjoispuolella. Itäpuolelta löytyy invapaikka.
  • Pyhän Ristin kappeli Skarppakullantien puolella (Skarppakullantie 2)
  • Muistolehdon portilla em. parkkipaikalta lähtevän Kiertokujan päässä yhdensuuntaisesti Uudenmaantien kanssa
  • Vanhan hautausmaan portilla Uudenmaantien varrella

Lisäksi hautausmaalle pääsee julkisilla kulkuvälineillä, joiden aikataulu- ja reittitiedot löytyvät Turun kaupungin palvelusta(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan) (linkki johtaa ulkopuoliselle sivustolle ja aukeaa uudessa ikkunassa).

Kuvia Turun hautausmaalta

Lähellä sijaitsevia tiloja

Pyhän Ristin kappeli
Moderni rakennus, jossa on betoniseinät ja lasiovet, ympäröity vihreällä nurmikolla ja puilla. Kävelytie johtaa sisäänkäynnille.

Skarppakullantie 2, 20720 Turku

Max 160 henkilöä

Ylösnousemuskappeli
Moderni rakennus, jossa on valkoinen julkisivu ja pylväät, ympäröity vihreillä puilla ja nurmikolla. Taustalla näkyy metsä.

Hautausmaantie 21, 20720 Turku

Max 200 henkilöä

Henrikinkirkko
Kaunis kirkko, jossa on tiiliverhoilu ja korkea torni, ympäröity värikkäillä ruusuilla ja vehreällä puutarhalla. Taustalla näkyy puita ja kirkas taivas.

Peltolantie 2, 20720 Turku

Max 450 henkilöä