Jumalanpalvelukset
Jumalanpalvelus on seurakuntalaisten yhteinen hetki pysähtyä, rukoilla ja tulla lähelle Jumalaa. Erilaisiin jumalanpalveluksiin kokoonnutaan niin pyhänä kuin arkena, kirkoissa ja verkon kautta.
Tervetuloa jumalanpalvelukseen!
Jumalanpalveluksen ajatellaan olevan Jumalan kohtaamisen hetki. Jumala lähestyy ihmistä Raamatun sanan ja ehtoollisen kautta, ihminen puolestaan lähestyy Jumalaa rukouksin ja lauluin.
Turun ja Kaarinan pääkirkoissa on jumalanpalvelus lähes jokaisena vuoden sunnuntaina. Monet seurakunnat järjestävät niitä viikoittain myös muissa kirkoissaan. Lisäksi kirkkovuoden suurina juhlina – jouluna ja pääsiäisenä – sekä useimpina kirkollisina arkipyhinä kokoonnutaan jumalanpalvelukseen. Jumalanpalveluksia on kuitenkin myös keskellä aivan tavallisia arkiviikkoja.
Seurakunnat järjestävät säännöllisesti teemajumalanpalveluksia, kuten perhekirkkoja, nuorten messuja, missiomessuja, sateenkaarimessuja ja kansanlaulukirkkoja. Useilla seurakunnilla on lisäksi matalan kynnyksen jumalanpalveluksia, jotka järjestetään vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin.
Jokaisella pyhäpäivällä on oma aihe, joka näkyy messun väreissä, teksteissä ja lauluissa.
Jumalanpalvelus on avoin kaikille. Joku haluaa olla hiljaa penkissä, toinen taas osallistuu aktiivisesti esimerkiksi suunnittelemalla ohjelmaa tai avustamalla toteutuksessa.
Jumalanpalvelukset ja hartaudet verkossa ja radiossa
Voit osallistua jumalanpalveluksiin myös mukavasti omalta kotisohvaltasi tai vaikka päiväkävelyltä.
Jumalanpalveluksia on tarjolla viikoittain niin suorana televisiossa, Yle Areenassa kuin seurakuntien omilla striimauskanavilla.
Ylen hartauksia voi puolestaan kuunnella suorana radiosta sekä Yle Areenasta. Myös radiosta tulee jumalanpalveluksia viikoittain.
Katso tai kuuntele lähetystä
Valitse paikallinen jumalanpalvelus Virtuaalikirkosta tai seuraa Ylen jumalanpalveluslähetyksiä ja hartausohjelmia televisiosta tai Yle Areenasta.
Virtuaalikirkko
Turun tuomiokirkkoseurakunnan ja Martinseurakunnan yhteiset jumalanpalvelukset lähetetään suorana lähetyksenä Martinkirkosta joka sunnuntai klo 10 Virtuaalikirkossa. Virtuaalikirkosta voit katsoa myös menneiden jumalanpalvelusten tallenteita.
Televisiojumalanpalvelukset
Jokaisena sunnuntaina ja muina pyhäpäivinä klo 10 televisiossa Yle TV1 -kanavalla lähetetään jumalanpalvelus. Näitä jumalanpalveluksia voi katsoa myös Yle Areenasta.
Nojatuolikirkoissa mielenkiintoiset vieraat keskustelevat papin kanssa jostakin teemasta, Riemulauluissa pääpaino on musiikissa ja Studiokirkossa televisiostudio muuttuu jumalanpalveluksen viettopaikaksi. Näiden erilaisten jumalanpalvelusten rinnalla televisiossa lähetetään myös perinteisempiä jumalanpalveluksia.
Radiojumalanpalvelukset
Jos mieluummin kuuntelet jumalanpalveluksen, Yle Radio 1 lähettää joka sunnuntai jumalanpalveluksen klo 10.
Myös nämä ovat kuunneltavissa Yle Areenassa. Tavallisten jumalanpalveluksien lisäksi kuunneltavissa on muun muassa Pyhiinvaelluskirkkoja, Musiikkijumalanpalveluksia ja Meditatiivisia messuja.
Radiohartaudet
Eri kirkkokuntien pitämiä aamuhartauksia voi kuunnella Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 6.50, lauantaisin klo 8.25 sekä Yle Areenassa.
Pieni opas jumalanpalvelukseen
Jumalanpalvelukseen voi osallistua vaikka ei tietäisi sen kulusta mitään. Olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet. Jos kuitenkin arvelet, että jumalanpalveluksen eri osien merkitykseen tutustuminen olisi kiinnostavaa, tässä sinulle muutamia tärkeimpiä termejä ja käsitteitä!
Messu vai sanajumalanpalvelus?
Jumalanpalvelus on seurakunnan yhteinen kokoontuminen, jossa rukoillaan, lauletaan, luetaan Raamattua ja selitetään Raamatun tekstiä eli saarnataan.
Mikäli jumalanpalveluksessa vietetään ehtoollista, kutsutaan jumalanpalvelusta messuksi. Sanajumalanpalveluksessa ei vietetä ehtoollista.
Musiikki jumalanpalveluksessa
Musiikilla on merkittävä rooli jumalanpalveluksissa. Jumalanpalvelus alkaa ja päättyy musiikilla. Se luo tunnelmaa, johdattaa päivän aiheisiin ja antaa mahdollisuuden osallistua jumalanpalvelukseen laulamalla.
Messun musiikki koostuu virsistä, liturgisista vuorotervehdyksistä, lauletuista rukouksista, hymneistä ja muusta musiikista.
Virret kertovat uskon sisällöstä. Ne on tarkoitettu jokaiselle laulutaidosta riippumatta. Oikean virsinumeron löydät virsitaululta kirkkosalin seinältä.
Jumalanpalveluksen alku
Alkusiunauksessa messua johtava pappi eli liturgi tekee ristinmerkin, jolla siunataan koolla oleva seurakunta. Samalla pappi tervehtii seurakuntaa ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” ja huomioi heti Jumalan läsnäolon.
Synnintunnustus ja synninpäästö
Messun alussa lähestytään Jumalaa, turvaudutaan Jumalan armoon ja anteeksiantamiseen. Synnintunnustuksessa pysähdytään hetkeksi tarkastelemaan omaa elämää ja sen valintoja. Virheitä, erehdyksiä ja asioita, joita kadutaan, pyydetään Jumalalta anteeksi.
Synnit tunnustetaan ja saadaan anteeksi yhdessä. Pappi muistuttaa, että Jumala on luvannut antaa synnit anteeksi, ja välittää seurakunnalle Jumalalta synninpäästön eli anteeksiannon omalle itselle ja koko yhteisölle.
Raamatun tekstit ja saarna
Jokaisessa jumalanpalveluksessa luetaan Raamattua, kristittyjen pyhää kirjaa. Messussa luetaan yleensä kolme raamatuntekstiä, joista yksi on Vanhasta testamentista, yksi Uuden testamentin kirjeistä ja yksi evankeliumeista. Evankeliumi kuunnellaan seisten, sillä se on Jeesuksen opetusta.
Saarnassa pohditaan, miten Raamatun tekstit liittyvät tämän päivän elämään. Saarnaaja on ikään kuin sillanrakentaja, joka luo yhteyden lähes kaksi vuosituhatta vanhojen tekstien ja meidän elämämme välille. Saarnan tarkoitus on herättää ajatuksia Raamatun teksteistä.
Uskontunnustus
Saarnan jälkeen on vuorossa uskontunnustus, jossa seurakunta tunnustaa uskonsa vastauksena Jumalan puheelle.
Uskontunnustus lausutaan yhteen ääneen, joten kyse ei ole yksittäisen ihmisen uskon vahvuudesta, vaan seurakunnan yhteisen uskon sanoittamisesta.
Uskontunnustus tiivistää suuren osan kristinuskon keskeisestä sisällöstä. Uskontunnustuksesta on kaksi eniten käytettyä versiota, Apostolinen uskontunnustus ja Nikean uskontunnustus. Löydät ne virsikirjan takaa sekä kirkon verkkosivuilta. Uskontunnustus lausutaan seisten.
Esirukous
Yksi seurakunnan tehtävistä on rukoilla yhteiskunnan, kirkon ja kaikkien kärsivien puolesta. Tätä teemme esirukouksessa, kun tuomme yhteisiin asioihimme liittyviä pyyntöjä Jumalalle.
Esirukouksessa rukoillaan myös toinen toistemme puolesta. Monessa kirkossa on laatikko, johon voi jättää esirukouspyyntöjä. Voit myös lähettää sen seurakunnillemme verkossa: Esirukouspyyntö.
Laita rohkeasti oma pyyntösi mukaan!
Esirukouksessa rukoillaan myös nimeltä mainiten edellisellä viikolla kastettujen tai haudattujen puolesta sekä avioliittoon aikovien tai avioliiton solmineiden puolesta.
Kolehti
Jumalanpalveluksessa kerätään kolehti eli vapaaehtoinen rahalahjoitus, jolla edistetään paitsi Jumalasta kertomista, myös rauhaa, hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta.
Kolehti kerätään ennen ehtoollisen viettoa niin sanotun uhrivirren aikana. Tarkka keräyskohde ilmoitetaan ennen keräämisen aloittamista. Voit lahjoittaa tai olla lahjoittamatta juuri sen verran kuin haluat tai pystyt. Kolehtiin lahjoittaminen onnistuu käteisellä sekä joissakin seurakunnissa MobilePay-palvelun kautta.
Isä meidän -rukous
Ehtoollista edeltävistä rukouksista varmaankin tutuin on Isä meidän -rukous, joka luetaan jokaisessa jumalanpalveluksessa.
Se on Jeesuksen opettama rukous ja antaa hyvin yksinkertaiset ja rehelliset sanat, joilla puhua Jumalalle samaan tapaan kuin lapset puhuvat vanhemmilleen.
Rukous koostuu muutamasta pyynnöstä, joihin sisältyy oikeastaan koko elämä. Sanat löydät virsikirjan takaa.
Ehtoollinen
Ehtoollinen on messun huippukohta, sillä siinä syötävät leipä ja viini ovat Kristuksen ruumis ja veri, joissa hän on itse läsnä. Siksi ehtoolliselle osallistuminen on tärkeä tapa hoitaa suhdetta Jumalaan. Jeesus on itse käskenyt seuraajiaan viettämään ehtoollista.
Alun perin ehtoollinen oli ihan oikea ateria jumalanpalveluksen yhteydessä, ja vaikka se nykyään nautitaan pelkistetyssä muodossa, ajatus ateriayhteydestä osallistujien välillä on edelleen tärkeä.
Ennen varsinaista ateriaa lauletaan ja rukoillaan. Keskeistä on, että seurakunta pyytää Isää lähettämään Pyhän Hengen pyhittämään leivän ja viinin Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
Eri messuissa on erilaisia ehtoolliskäytäntöjä, mutta muita seuraamalla pärjää hyvin. Ehtoolliselle polvistutaan alttarikaiteen ääreen tai se otetaan vastaan seisten. Ehtoollista voidaan jakaa kirkkosalissa muuallakin kuin alttarilla.
Yleensä saat leivän käteesi ja viinin omaan pikariin. Gluteenitonta leipää ja alkoholitonta viiniä saa pyytämällä ehtoollisen jakajalta.
Lapset ovat erittäin tervetulleita osallistumaan ehtoolliselle yhdessä vanhemman tai kummin kanssa. Lapset voivat tulla siunattaviksi tai vanhempien toiveesta nauttia ehtoollisen.
Kun kaikki halukkaat ovat käyneet ehtoollisella, pappi lausuu päätössanat ja rukoillaan yhteinen kiitosrukous.
Jumalanpalveluksen päätös
Seurakunnan ja Jumalan vuoropuhelu päättyy kiitokseen ja ylistykseen. Se tehdään yleensä virren sanoin ja seisoen, sillä osoitamme kunnioitusta Jumalalle. Ylistys on yksi niitä kohtia, joissa konkretisoituu, että jumalanpalvelus on juhla.
Messun viimeinen sana on Jumalalla: hän siunaa meidät. Pappi lausuu Raamatusta löytyvän Herran siunauksen. Siunaus välittää meille Jumalan hyvyyttä ja huolenpitoa. Emme lähde jumalanpalveluksesta arkeen yksin, vaan yhdessä Jumalan kanssa.
Ennen varsinaista paluuta arkeen useasti jumalanpalveluksen jälkeen tarjolla on kirkkokahvit. Kaikki kirkossa olleet ovat tervetulleita mukaan tutustumaan ja nauttimaan yhdessäolosta!
