Vaalianalyysiä: Seurakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus nousi Turussa ja Kaarinassa – nuoret saivat vahvan edustuksen
Turun ja Kaarinan seurakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus nousi edellisistä vaaleista. Nuorten osallistuminen näkyi sekä äänestämisessä että valittujen luottamushenkilöiden ikäjakaumassa.
Vaalikonevastausten perusteella valitut luottamushenkilöt kannattavat avointa kirkkoa, lähimmäisistä huolehtimista ja toimintatapojen uudistamista. Laajaa kannatusta saavat myös samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen, ilmastovastuu ja seurakuntien yhteistyön lisääminen.
Vaalien tulokset ja tiedot valituista löytyvät osoitteesta turunseurakunnat.fi/vaalit/tulokset.
Äänestysaktiivisuus nousi – nuorten edustus vahvistui
Turun ja Kaarinan seurakuntavaalien äänestysprosentti oli 11 prosenttia, kun neljä vuotta sitten se oli 10,4 prosenttia. Vuonna 2022 äänestäjiä oli 12 644, nyt 12986. Äänestäjien määrä on verrannollinen alueen äänioikeutettuihin.
Piikkiön seurakunnassa äänestysprosentti nousi 11,9 prosentista 15,7 prosenttiin. Vilkkaimmin äänestettiin Paattisten seurakunnassa (21,2 %) ja vähiten Mikaelinseurakunnassa (9 %).
Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin 23 uutta luottamushenkilöä, ja 28 jatkaa edelliseltä kaudelta. Valtuutettujen keski-ikä on 49,9 vuotta. Alle 30-vuotiaita on seitsemän eli 13,7 prosenttia valtuuston 51 jäsenestä. Nuorin valittu on 22-vuotias Partiotyön Ystävien edustaja Mikaelinseurakunnasta ja vanhin 76-vuotias SDP:n ehdokaslistan edustaja Maarian seurakunnasta.
Seurakuntaneuvostoihin valituista 57 on uusia ja 77 jatkaa edelliseltä kaudelta. Valittujen keski-ikä on 50,4 vuotta, ja alle 30-vuotiaita on 19. Nuorin valittu on 18-vuotias Kaarinan seurakunnasta ja vanhin 81-vuotias Maarian seurakunnasta.
Eniten yhteisen kirkkovaltuuston paikkoja sai Partiotyön Ystävät -ehdokaslista, yhteensä 16 paikkaa.
Nuorten osallistuminen näkyy myös päätöksenteossa
Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa Turun arkkihiippakunnan 16–17-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli 5,8 prosenttia. Tämän vuoden vaaleissa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nuorten äänestysprosentti oli 7,8. Aktiivisimmin nuoret äänestivät Mikaelinseurakunnassa (10,1 %).
Alle 30-vuotiaiden osuus seurakuntaneuvostoihin valituista on 14,1 prosenttia eli 19 luottamushenkilöä.
Kaarinan seurakuntaneuvostoon valittiin 18-vuotias Yhteinen kirkkomme -ehdokaslistalta ja 19-vuotias Partiotyön Ystävät -ehdokaslistalta. Åbo svenska församlingenin seurakuntaneuvostoon valittiin kaksi ja Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvostoon neljä alle 30-vuotiasta.
Avoin kirkko ja yhdenvertaisuus saavat laajaa kannatusta
Vaalikonevastausten perusteella valitut luottamushenkilöt suhtautuvat myönteisesti kirkon avoimuuteen ja yhdenvertaisuuteen.
Valituista 69 prosenttia kannattaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja 86 prosenttia katsoo, että seurakunnassa tulee olla tilaa erilaisille tavoille uskoa ja etsiä hengellisyyttä.
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten tukemisen nostaa seurakuntien tärkeimpien tehtävien joukkoon vain 2 prosenttia valituista. Silti 68 prosenttia kannattaa monikielisen ja eri kulttuureja yhdistävän toiminnan kehittämistä.
Turun ja Kaarinan paikallisessa vaalikonekysymyksessä 71 prosenttia kannatti kirkon nykyistä vahvempaa roolia ulkomailta muuttavien kotoutumisessa esimerkiksi suomen kielen ja luterilaisen perinteen opetuksen avulla.
Lähimmäisistä huolehtiminen nähdään kirkon tärkeimpänä tehtävänä
Vaalikonevastauksissa seurakuntien tärkeimmäksi tehtäväksi nousee ihmisten auttaminen.
Valituista 65 prosenttia pitää tärkeimpänä vähäosaisista, sairaista, yksinäisistä ja muista apua tarvitsevista huolehtimista. Myös lapsille, nuorille ja perheille järjestettävä toiminta kuuluu keskeisiin tehtäviin.
Henkisen ja hengellisen elämän tukemisen sekä jumalanpalvelukset nostaa tärkeimpien tehtävien joukkoon 50 prosenttia, elämän kriiseissä tukemisen 24 prosenttia ja vanhuksista huolehtimisen 18 prosenttia.
Ilmastovastuu ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen saavat kannatusta
Vaikka rauhan puolesta puhuminen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen jäävät tärkeimpien tehtävien vertailussa 7 prosenttiin, konkreettisia vastuullisuustoimia kannatetaan laajasti.
Valituista 91 prosenttia katsoo, että seurakuntien tulee toimia ilmasto- ja ympäristöystävällisesti, vaikka se edellyttäisi toimintatapojen muuttamista. 59 prosenttia kannattaa kirkon nykyistä vahvempaa roolia yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Seurakuntien yhteistyötä ja seurakuntalaisten osallistumista halutaan lisätä
Valituista 79 prosenttia kannattaa seurakuntien yhteistyön lisäämistä ja toimintojen yhdistämistä, vaikka se vähentäisi yksittäisten seurakuntien paikallista näkyvyyttä.
Lisäksi 55 prosenttia katsoo, että seurakunnan toiminnan tulisi syntyä nykyistä enemmän seurakuntalaisten omasta tekemisestä.
Vastauksissa näkyy myös halu suunnata voimavaroja haavoittuvassa asemassa oleville, vaikka se edellyttäisi resurssien vähentämistä muusta toiminnasta.
Taloudessa henkilöstö asetetaan kiinteistöjen edelle
Talouden heikentyessä 76 prosenttia valituista luopuisi mieluummin tiloista kuin henkilöstöstä.
Hautaustoimen kustannuksia kattaisi nykyistä enemmän asiakasmaksuilla 62 prosenttia, ja 75 prosenttia kannattaa kirkkoon kuulumattomien nykyistä korkeampia maksuja esimerkiksi kerhoista ja leireistä.
Lähetystyöhön yli kolme prosenttia verotuloista käyttäisi 40 prosenttia valituista.
Kirkon halutaan tavoittavan ihmisiä paremmin verkossa
Valituista 79 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi panostaa nykyistä enemmän ihmisten tavoittamiseen verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Digitaalisen viestinnän kehittäminen nähdään keinona lisätä seurakuntien tunnettuutta ja madaltaa osallistumisen kynnystä.
Vaalituloksissa yhdistyvät kirkon perustehtävä ja halu uudistua
Vaalitulokset ja valittujen luottamushenkilöiden vaalikonevastaukset kertovat halusta rakentaa avointa, ihmislähtöistä ja uudistuvaa kirkkoa.
Ihmisten auttaminen, kohtaaminen ja hengellisen elämän tukeminen nähdään kirkon perustehtävinä. Samalla kannatetaan yhdenvertaisuutta, ilmastovastuuta, seurakuntien yhteistyötä ja digitaalisen viestinnän kehittämistä.
Tulevan valtuustokauden keskeinen kysymys on, miten seurakunnat yhdistävät perustehtävänsä, taloudellisen vastuullisuuden ja toimintatapojen uudistamisen.