Ympäristövastuu ja kestävä kehitys
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen haastavat myös kirkkoa.
Seurakuntien on toiminnassaan luontevaa nostaa esiin kiitollisuutta luomakunnasta Luojan rakkaudenosoituksena, luonnon arvon kunnioitusta sekä kohtuutta luomakuntaa varjelevana elämänasenteena. Luomakunnasta huolehtiminen on Luojan ylistystä ja lähimmäisenrakkautta.
Lue alta, miten tätä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä toteutetaan.
Usko ja elämäntapa
Jumalan lahjoittava rakkaus pitää koko kosmoksen koossa ja tekee sen eläväksi. Rakkaus on vahvin liikkeelle saava voima: ihminen tarvitsee syvän motivaation lähteen muuttaakseen elämäntapojaan ekologisemmiksi – syvin voimanlähde ei ole syyllisyydentunto, vaan taju perimmäisestä yhteenkuuluvuudesta kaiken luodun kanssa ja rakkaus luontoon. Kristilliseen uskoon kuuluu myös yksinkertainen elämäntapa, jossa olennaiset asiat erottuvat. Jeesuksen julistus merkitsee kutsua kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja jatkuvaan kilvoitteluun. – Otteita kirkon ilmasto-ohjelmasta Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus 2008
Hiilineutraaliustavoite seurakuntayhtymässä
Tässä tullaan avaamaan sitä, mistä hiilineutraaliustavoitteessa on kysymys ja mitä polkuja hiilineutraaliustiekartta eteemme avaa.
(Tähän tulee tekstiä)
Aurinko- ja tuulienergiaa
teksti
Kestävää rakentamista
teksti
Ilmastoystävälliseen työmatkaliikkumiseen
teksti
Hankinnoissa harkintaa ja kestävää laatua
teksti
Kaikki lähtee asenteesta
teksti
Kirkon ympäristödiplomi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on vuodesta 2003 ollut käytössä kirkon oma ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, Kirkon ympäristödiplomi. Ympäristödiplomi on seurakuntia varten räätälöity väline, joka auttaa niitä täyttämään hyvin vastuutaan luomakunnasta. Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan löydät täältä. Nykyinen ympäristödiplomi on voimassa vuoteen 2028 saakka. Kirkon ympäristödiplomin myöntää Kirkkohallitus, jolta olemme saaneet kiitosta muun muassa:
-
Hiilineutraaliustavoitteesta
-
Yhteistyöstä kaupungin kanssa
-
Energiavalinnoista
-
Yhteisöistä ja ihmisistä ympäristötyössä
-
Pyhiinvaellusten tukemisesta
-
Kaupunkiniityistä
Ympäristöohjelma
Kirkon ympäristödiplomi edellyttää ympäristöohjelman tekemistä. Seurakuntayhtymällä on ympäristöohjelma vuosille 2023-2027. Siihen on kirjattu ympäristövastuun hoitamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt.
Kirkon ympäristödiplomi edellyttää ympäristöohjelman tekemistä. Seurakuntayhtymällä on ympäristöohjelma vuosille 2023-2027. Siihen on kirjattu ympäristövastuun hoitamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt.
Haluatko tutustua ympäristöohjelmaan tarkemmin? Lue alta!
Toiminta ja talous
Ympäristövaikutusten huomioiminen hankinnoissa
- Päivitetään hankintaohjeistus niin, että vastuullisuustekijät tulee huomioitua aiempaa paremmin.
- Hankintojen tarpeellisuutta harkitaan ja suositaan kestäviä tuotteita. Hankkimisen sijaan voidaan korjata tai lainata.
- Ympäristömerkittyjen, kierrätystuotteiden ja Reilun kaupan tuotteiden määrää lisätään.
Ympäristötyön seuranta
- Diplomikauden puolessa välissä tarkistetaan ympäristöohjelman toteumatilanne.
- Toimintasuunnitelmiin kirjataan vuosittain ympäristötavoite.
- Ympäristötavoitteen toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksessa.
Hiilineutraaliuden edistäminen
- Päivitetään välitavoitteet (1-, 3- ja 10-vuotistavoitteet), jotka on asetettu hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi.
- Lasketaan seurakuntayhtymän hiilijalanjälki ja sen pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma. Määritellään mitä hiilijalanjäljen laskemisessa otetaan mukaan laskelmiin.
Ympäristötietoisuuden lisääminen
- Lisätään henkilöstöoppaaseen tietoa seurakuntayhtymän ympäristötyöstä, ympäristödiplomista ja hiilineutraaliustavoitteesta.
- Perehdytetään uudet luottamushenkilöt seurakuntayhtymän ympäristötyöhön ja ympäristödiplomijärjestelmään.
Vastuullinen sijoittaminen ja kansainvälinen diakonia
- Sijoitustoiminnassa huomioidaan vastuullisen sijoittamisen ohjeet.
- Selvitetään vihreän sijoittamisen valmiuksia.
- Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tuen osuus on vähintään 2 % verotuloista.
Ympäristökasvatus
Ympäristökasvatusta tehdään seurakunnissa ja työyksiköissä
- Vihreitä ripareita järjestetään yhä useammissa seurakunnissa.
- Luomakunnan sunnuntaita vietetään kaikissa seurakunnissa vuosittain.
- Ympäristökasvatusta toteutetaan ympäristökasvatussuunnitelmien mukaisesti eri ikäisten kanssa toimittaessa.
- Leirikansioihin lisätään tietoa siitä, miten leirikeskuksissa toimitaan ympäristönäkökulma huomioiden.
Ympäristökoulutus
- Työntekijöille järjestetään ympäristökoulutusta tarpeen mukaan.
- Ympäristönäkökulma on esillä koko henkilökunnan yhteisessä työyhteisöpäivässä.
Yhteistyö
- Suunnitellaan ja toteutetaan ympäristökasvatusta tukevia hankkeita Turun ja lähialueen ympäristötoimijoiden kanssa, esimerkiksi partiolaisten, Luonnonsuojelupiirin tai jätehuoltoyrityksen kanssa.
- Seurakuntayhtymä tekee yhteistyötä Turun kaupungin ja tuomiokapitulin kanssa.
Ympäristöviestintä
- Tehdään ympäristöviestinnän suunnitelma.
- Tuodaan ympäristöasioita esiin laaja-alaisesti eri viestintäkanavissa, kuten nettisivuilla, intranetissä, sosiaalisessa mediassa ja Lilja-lehdessä.
Jätehuolto ja kiertotalous
Jätteen synnyn ehkäiseminen
- Sähköisten asiakirjojen käytön lisääminen ja tiedon tallentaminen sähköiseen muotoon (esimerkiksi esityslistat ja pöytäkirjat).
- Hautausmailla kävijöille tiedotetaan useita eri kanavia käyttäen kynttiläjätteen määrästä ja jätteiden oikeasta lajittelusta.
- Kaksipuoleinen tulostus oletusasetukseksi, jos mahdollista.
- Kierrätetään kalusteita ja tarvikkeita eri kiinteistöjen ja yksiköiden välillä. Ennen uuden hankkimista selvitetään, voidaanko kierrättää, lainata, vuokrata tai korjata.
Lajittelun tehostaminen
- Järjestetään työntekijöille koulutus jätelaista ja paikallisista jätehuoltomääräyksistä.
- Jätehuoltosuunnitelmat päivitetään.
- Kartoitetaan kiinteistöjen lajitteluastiat ja parannetaan lajittelumahdollisuuksia niin sisä- kuin ulkotiloissa.
- Leirikeskusten kokoontumis- ja majoitustiloissa parannetaan jätteiden lajittelumahdollisuuksia. Opastetaan tilojen käyttäjiä lajitteluun.
- Seurakuntatilojen keittiöihin laitetaan näkyville jätehuolto-ohjeet omaa henkilökuntaa ja tilojen ulkopuolisia käyttäjiä varten.
Materiaalien uudelleenkäyttö
- Karderoopi mahdollistaa vaatteiden ja kodintarvikkeiden uudelleenkäytön kunnostamalla niitä ja jakamalla niitä asiakkailleen.
- Ennen kuin ostetaan uusia kalusteita, tarkistetaan, löytyykö huoltokeskuksen huonekaluvarastosta sopivaa kalustetta.
Hiilineutraali jätehuolto
- Kartoitetaan hiilineutraalin jätehuollon kustannukset ja tehdään siitä sopimus, jos mahdollista.
Ruoka ja keittiöt
Kasvisruoka
- Pyritään jokaisen viikon mittaisen leirin aikana tarjoamaan kolme kasvisateriaa ja lyhyemmillä leireillä ainakin kerran.
- Kokoustarjoiluissa lisätään kasvispainotteisuutta.
Lähi- ja luomuruoka & Reilu kauppa
- Pyritään lisäämään budjetin puitteissa luomuruoan osuutta ja käyttämään oman maakunnan tuotteita.
- Ruokasaleissa tiedotetaan asiakkaille käytetyistä luomutuotteista, Reilun Kaupan tuotteista ja lähiruoasta.
- Osallistutaan Reilun kaupan viikkoon.
Ruokahävikki
- Asiakkaita ohjeistetaan ruokahävikin pienentämiseen ja jätteiden lajitteluun.
- Yli jäänyttä ruokaa tarjotaan seuraavana päivänä, pakastetaan tai myydään ulos.
Energia, kiinteistöt ja kiinteistönhoito
Energiansäästö
- Säädetään sisätilojen lämpötilat asetettuihin tavoitelämpötiloihin ja seurataan niitä.
- Sähkön, lämmön ja veden kulutuksen säännöllinen seuranta.
- Lamppujen polttimoita uusittaessa siirrytään käyttämään led-polttimoita.
- Kiinteistöpihojen ja hautausmaiden valaistusta uusittaessa siirrytään led-valoihin.
- Talvikaudella Turun hautausmaalla käytetään vain huoltokeskuksen sosiaalitilaa. Muista sosiaalitiloista lämpötila lasketaan 10 asteeseen. Toisen nykyaikaisen sosiaalitilan valmistuttua vanhoja tiloja ei enää käytetä ei sosiaalitiloina ja lämmitys poistetaan tai pidetään minimissä.
Ympäristöasiat huomioidaan rakentamisessa
- Uusien rakennushankkeiden yhteydessä kartoitetaan rakentamisen ympäristövaikutukset ja otetaan ne huomioon päätöksiä tehtäessä.
Energiansäästökoulutus
- Osallistutaan vuosittain Energiansäästöviikkoon (lokakuussa) ja Earth Houriin (maaliskuussa).
Lisätään/jatketaan uusiutuvan energian käyttöä
- Ostetaan myös tulevaisuudessa uusiutuvasti tuotettua sähköä ja kaukolämpöä.
- Hankitaan aurinkopaneelit ainakin yhteen kiinteistöön.
Siivous
- Käytetään ympäristömerkittyjä pesuaineita ja paperituotteita, jotka on listattu siivouskonsultin tekemässä listassa.
- Suositaan vettä säästävää siivousta ja siivouskoneita. Siivotaan mitoituksen mukaisesti.
Hautausmaat ja viheralueet
Ympäristökuormituksen vähentäminen viheralueiden hoidossa
- Viimeistellään hautausmaiden hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan laajasti ympäristönäkökulmat. Hoitosuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.
- Bensiinikäyttöisissä pienkoneissa käytetään pienkonepolttoainetta. Dieselkäyttöisissä koneissa käytetään uusiutuvaa dieseliä, ellei koneen valmistaja ole sitä erikseen kieltänyt.
- Hankitaan vain sähkökäyttöisiä pienkoneita. Polttomoottorikoneita hankintaan vain silloin, kun riittävän tehokkaita sähkötoimisia koneita käyttötarkoitukseen ei ole saatavana.
- Vielä käytössä olevissa bensiinikäyttöisissä pienkoneissa käytetään pienkonepolttoainetta. Dieselkäyttöisissä koneissa käytetään uusiutuvaa dieseliä, ellei koneen valmistaja ole sitä erikseen kieltänyt.
- Uudet työkoneet hankintaan sähkökäyttöisinä. Mikäli tehtävään soveltuvaa sähkötoimista konetta ei ole kohtuulliseen hintaan saatavana, viivytetään hankintaa tai hankintaan mahdollisimman ympäristöystävällinen, uusiutuvalla polttoaineella toimiva kone.
- Teetetään viljavuusanalyysejä tarvittaessa, jotta voidaan lannoittaa oikein.
- Siirrytään käyttämään biopohjaisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
- Kastelun optimointi tarpeen mukaan.
Tehostetaan jätteiden lajittelua ja pyritään vähentämään kaatopaikkajätteen määrää
- Koulutetaan henkilökuntaa ja tiedotetaan omaisia oikeasta lajittelusta.
Perennojen käytön lisääminen
- Tarjotaan perennoja haudoille kesäkukkien vaihtoehtona. Kehitetään perennahoitoa monilajisemmaksi.
Inventointi
- Inventoidaan muistomerkit vuosittain hallinta-ajan päättyessä. Arvokkaat muistomerkit muutetaan museohaudoiksi.
Luonnon monimuotoisuuden lisääminen
- Lisätään kevyemmän hoidon alueita muun muassa perustamalla niittyjä.
- Mahdollisia haitallisia vieraslajeja estetään leviämästä.
- Perustetaan Kärsämäen hautausmaalle luonnonmukainen metsähautausmaakortteli.
- Puuston lajistoa lisätään uusia puita istutettaessa.
Ympäristökuormituksen vähentäminen hautauspalveluissa
- Jatketaan uusiutuvan tukipolttoaineen käyttöä krematoriossa
Metsät ja muut luonnonalueet
Seurakuntayhtymän metsillä (217 ha) on Lounais-Suomen metsäkeskuksen laatima metsäsuunnitelma vuosille 2021-2030 ja metsät on ryhmäsertifioitu PEFC-järjestelmällä. Seurakunnan metsissä on paljon lehtoja ja rantametsiä ja osa alueista kuuluu Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
Metsäsuunnitelmassa on huomioitu metsälain suojeltavat kohteet (8 kpl, yht 3,7 ha) ja mainittu muutama luonnonsuojelulain mukaan suojeltava kohde. Suunnitelmassa on mainittu myös kaksi mahdollista METSO-kohdetta.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
- Säilytetään Houtskarin lakialueen kelot ja puusto koskemattomina. Perustetaan alueelle WWF:n Perintömetsä tai liitetään METSO-ohjelmaan.
- Selvitetään, mitkä muut arvokkaat luontokohteet on tarpeen suojella ja mietitään niiden suojeluasteen tarve. Teetetään METSO-kartoituksia metsäsuunnitelmassa ehdotetuille alueille ja mahdollisesti myös muille alueille.
- Kesähakkuita ei tehdä.
- Siirrytään eri-ikäisrakenteisuutta suosivaan metsänhoitoon.
- Luonnon monimuotoisuutta tuetaan: mm. jätetään metsiin harkiten tuulenkaatoja maapuiksi.
- Metsien hiilensidontakykyä lisätään.
Liikenne
Liikenteen polttoainepäästöjen vähentäminen
- Sisäiset kuljetukset kiinteistöjen välillä hoidetaan keskitetysti huoltokeskuksen pakettiautolla.
- Osallistutaan Auton vapaapäivään 22.9 tai Liikkujan viikkoon 16.-22.9.
- Sisäisiin kuljetuksiin käytettävä pakettiauto vaihdetaan sähköllä toimivaan.
- Hankitaan vain sähkökäyttöisiä moottoriajoneuvoja, mikäli niitä on käyttötarkoitukseen kohtuulliseen hintaan saatavissa.
- Hankitaan yhteiskäyttöpolkupyöriä tai sähköpyöriä lähialueella tapahtuvaan työmatkaliikkumiseen.
- Toimitalon sisäpihalla tai parkkihallissa on myös talvella pysäköintialue polkupyörille.
- Kaikkiin toimipisteisiin asennetaan pyörätelineet, joihin pyörän saa rungosta kiinni.
- Rakennetaan kiinteistöjen pihoihin sähköautojenlatauspisteitä.
- Linja-autoyhtiöitä kilpailutettaessa otetaan ympäristöasiat huomioon ja mm. edellytetään kuljettajilta taloudellisen ajotavan koulutusta ja kalustolta tiettyjä ominaisuuksia.
- Etätyön tekeminen niissä työtehtävissä, joissa se on mahdollista.
Luontokädenjälki
Metsä kirkkoni olla saa…
Seurakunnan luontokädenjälki ulottuu paljon omaa toimintaa laajemmalle. Seurakunnilla on metsiä, hautausmaita, leirikeskusalueita sekä muuta maaomaisuutta, joiden hoidolla voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Samalla ne tarjoavat ainutlaatuisia paikkoja luontokasvatukselle, hiljentymiselle ja kestävän elämäntavan oppimiselle.
Uusniittyjä kirkkojen liepeillä
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kolmen kirkon Henrikinkirkon, Mikaelinkirkon ja Maarian kirkon liepeille on perustettu uusniitty, ”pörriäisniitty”. Niittyjä on yhteensä 5400 m2 (vuonna 2026). Niiden tarkoitus on vahvistaa kaupunkiluontoa luomalla elinmahdollisuuksia monimuotoiselle flooralle ja faunalle: niittykasveille ja pölyttäjäpörriäisille. Pörriäisniittyjen lähtökohtana olleen nurmikon annetaan vähitellen usean kesän aikana muotoutua niittymäisemmäksi sallimalla sen kasvaa vapaasti. Kesän jälkeen niityt niitetään syksyisin ja niittojäte kerätään pois. Näin ”köyhdytetään” maaperää niittykasvien avuksi. Mikaelin ympäristöryhmä on järjestänyt kirkon rinteessä jopa niittotalkoita.
Uusniittyjen lisäksi Piikkiön pappilan vieressä sijaitsevalla kallioisella rinteellä on yksi Suomen harvinaisimpiin luontotyyppeihin kuuluva vanha kallioketo, jota hoidetaan talkoilla yhdessä Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kallioketoa hoidetaan niittämällä se kahdesti kesässä: alku- ja loppukesästä. Niittojäte kerätään pois. Hoidolla pyritään estämään niityn rehevöityminen, niin että vanhat suomalaiset kallioketokasvit saisivat kasvaa rauhassa.
Monimuotoista luontoa hautausmailla
Ilmastonmuutoksen torjumisen ohella tärkeää ympäristötyötä on luontokadon ehkäiseminen turvaamalla kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Työtä tehdään yhä enemmän myös seurakuntayhtymässä.
Viime vuonna perustetulla Kärsämäen metsähauta-alueella levätään jo ikiunta. Turun hautausmaalle on pikkuhiljaa lisätty puulajeja punatammista ja pilvikirsikoista alkaen. Lahottajille ja kolopesijöille jätetään kolopuita erityisesti metsäalueille.
Hautausmaille istutetaan lisää monivuotisia hyönteisperennoja muun muassa istuskelualueille ja Turun hautausmaan muurille. Näin pyritään tukemaan pölyttäjien elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä.
Hautojen hoitoon on Turussa jo kauan tarjottu myös monimuotoisuutta edistävää perennahoitovaihtoehtoa, mutta kesäkukkahoidon suosio pitää sitkeästi pintansa…
Metsille rauhaa
Teksti rakenteilla
Pähkinäpensaslehdot
Teksti rakenteilla
Ympäristöväki
Ympäristötyön työryhmiin ja tiimeihin kuuluu yli kolmekymmentä työntekijää, luottamushenkilöä ja seurakuntalaista.
Ympäristötiimi
Ympäristötiimi on ympäristövastuun työrukkanen, jonka työpöydillä ympäristöasiat ovat päivittäin. Ympäristötiimiin kuuluvat ympäristöasiantuntija Eetu Myllymäki, kiinteistöpalveluiden ympäristövastaava Kati Talvitie ja viestinnän suunnittelija Minna Vesanto. Yhteystiedot löydät sivun alaosasta.
Ympäristötyöryhmä
Jokaisessa seurakunnassa ja monessa seurakuntayhtymän yksikössä on oma ympäristövastaava. Heidän yhteistyöfooruminsa on ympäristötyöryhmä. Työryhmään kuuluu myös muita työntekijöitä, joiden työhön ympäristövastuu ja kestävä kehitys liittyvät.
Seurakunnissa toimii myös työntekijöiden ja seurakuntalaisten ympäristöryhmiä.
Ympäristön asiantuntijaryhmä
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston nimeämä ympäristön asiantuntijaryhmä seuraa seurakuntayhtymän ympäristöohjelman toteutumista, järjestää ympäristöasioihin liittyvää koulutusta sekä valmistelee kirkon ympäristödiplomin uusimista. Ympäristön asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii Anna Lintunen, joka luotsaa myös koko kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmää, ja sihteerinä ympäristöasiantuntija Eetu Myllymäki.
Ympäristön asiantuntijaryhmään kuuluvat
- Puheenjohtaja Anna Lintunen
- Valtteri Vuori
- Auvo Heikkilä
- Tuija Nummela
- Hanna Heino
- Joni Holmroos
- Elina Rajakangas-Kurki
- Anni Hasunen
- Erkki Sellman
- Heidi Haapala
-
Yhteiskunnallisen työn pappi, ympäristöasiantuntija
Eetu MyllymäkiYhteinen seurakuntatyö | Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
-
Vahtimestari
Kati TalvitieKiinteistöpalvelut | Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kiinteistöpalvelujen ympäristövastaava
-
Viestinnän suunnittelija
Minna VesantoViestintäpalvelut | Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
otsikko rakenteilla
teksti rakenteilla
otsikko rakenteilla
teksti rakenteilla