Siirry sisältöön

Pyhän Bernhard Clairvauxlaisen vesper

Ristinmuotoisessa alustassa palavia kynttilöitä.

Lactis hujus, mellis hujus – Tästä maidosta, tästä hunajasta
Pyhän Bernhard Clairvauxlaisen vesper Maarian kirkossa, la 22.8.2026 klo 19.
Vesper eli illan rukoushetki on yksi kahdeksasta luostarin päivittäisestä rukoushetkestä. Joka-iltainen
vesper voi olla teemaltaan arki-illan vesper, pyhimysjuhlien tai kirkkovuoden juhlien mukainen.
Tämän illan vesperin lauluissa juhlistetaan kirkonopettajaa ja mystikkoa Bernhard Clairvauxlaista (n.
1090–20.8.1053), jonka muistopäivää vietetään 20.8. Suomalaisessa eli Turun hiippakunnan
pyhimyskalenterissa varhaisin merkintä juhlan viettämisestä on vuodelta 1374.1 Bernhard oli
sisterssiläisluostariliikkeen merkittävä johtaja ja taitava saarnaaja. Häntä puhutellaan hunajaiseksi,
hunajavirtaiseksi opettajaksi. Hänen tunnetuin teoksensa on 86 saarnan sarja Laulujen laulusta.
Saarnat kuvaavat morsiamen ja sulhasen, uskovan ja Kristuksen välistä rakkautta. Bernhardin sanoin:
”Pyhä rakkaus on ainut aihe näissä Lauluissa. Meidän tulee muistaa, että rakkaus ei paljasta itseään
sanoissa ja fraaseissa vaan teoissa ja kokemuksissa. Se on Rakkaus, joka puhuu tässä, ja jos kuka
tahansa haluaa ymmärtää sitä, rakastakoon ensin.”2 Bernhardin teologia vaikutti aikanaan syvästi
pyhään Birgittaan (1303–1373), joka Bernhardin tavoin kannusti laulamaan pyhiä tekstejä ”täydestä
sydämestä ja palavalla halulla, mutta tässä palavuudessa nöyrästi.”
3 Lutherille Bernhard oli
Augustinuksen ohella suuri teologinen vaikuttaja.4
Vesperin runko on benediktiiniperinteen mukainen rakenteeltaan. Siinä kolme pientä ja helppoa
antifonia rytmittää psalmien ja Uuden testamentin tekstin resitaatiota. Psalmit ovat luostarielämän
kivijalka – keskiaikaisissa luostareissa kaikki 150 psalmia laulettiin joka viikko.
Dominikaaniperinteessä ajan säästöllisistä syistä käytäntönä on ollut vesperissä laulaa vain yksi
antifoni, joka ympäröi kolmea psalmia.
Suomalaisessa, tarkemmin sanottuna Turun
hiippakunnan, keskiaikaisessa perinteessä on
pääasiassa noudatettu dominikaanista käytäntöä.
Suomalaisista käsikirjoituksista löysimme vain
yhden antifonin, O doctor optime, kirkon
opettajien vesperistä (commune doctorum
Ecclesiae), Marian kiitoslaulua edeltävän
antifonin (Kansalliskirjasto F.m. IV.140, f. 21v,
kuva ohessa). Muut antifonit ovat painetuista
kirjoista Antiphonale monasticum (1995) ja
Antiphonale monasticum III (2005).

Järjestäjä

Maarian seurakunta

Sijainti

Maarian kirkko

Maunu Tavastin katu 2, 20380 Turku