Ristiäiset
Oletko sinä tai läheisesi uuden elämän äärellä? Onnea, vauva on syntynyt! Lapsen syntymää kannattaa juhlia.
Kasteessa pyydetään uuteen elämään parhaita mahdollisia asioita: siunausta, turvaa ja rakkautta. Ne kantavat lasta läpi elämän.
Miksi ristiäiset?
Ristiäiset eli kastejuhla on iloinen kirkollinen juhla. Juhlan tärkein asia on uusi pieni ihminen.
Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kasteessa lapsi saa Jumalan rakkauden ja hänestä tulee oman alueensa seurakunnan jäsen. Usein lapsen nimi kuullaan ensimmäistä kertaa ristiäisissä.
Ristiäisiin kokoontuvat vauvan läheiset. He ovat ihmisiä, jotka kulkevat lapsen rinnalla ja tukevat häntä elämässä. Ristiäisiin osallistuminen on monelle tärkeä ja ikimuistoinen hetki.
Ristiäispapin ja tilan varaaminen
Papin ja tilan ristiäisiä varten voi varata heti sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt. Yleensä lapsi kastetaan noin kahden kuukauden ikäisenä. Kaste voidaan toimittaa kotona, kirkossa, seurakuntakodissa tai muussa sopivalta tuntuvassa paikassa. Seurakunta tarjoaa tiloja myös kastekahvien järjestämiseen.
Ristiäiset kotona
Haluatko järjestää kasteen ja kastekahvitilaisuuden kotona? Sähköisessä asiointipalvelussa voit varata kotikasteen sunnuntaipäiville.
Muille viikonpäiville voit varata kastepapin varauspalvelusta.
Ristiäiset kirkossa
Jos haluat järjestää kasteen kirkossa, varaa kirkko ja kastepappi puhelimitse varauspalvelusta.
Kirkossa pidetyn kastetilaisuuden jälkeen kastekahvit voidaan järjestää kotona tai seurakunnan tiloissa. Seurakuntatalo tai pappila varataan suoraan tilan vahtimestarilta. Vahtimestareiden yhteystiedot löydät kunkin tilan esittelysivulta.
Ristiäiset seurakuntatalolla tai pappilassa
Jos haluat järjestää kasteen ja kastekahvit seurakuntakodilla tai pappilassa, varaa
- ensin kastepappi puhelimitse varauspalvelusta ja
- juhlapaikka vahtimestarilta.
Vahtimestareiden yhteystiedot löydät kunkin tilan esittelysivulta.
Ristiäisten kustannukset
Seurakuntayhtymän kirkot ovat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvien kasteperheiden käytössä kasteeseen maksutta. Niiltä, jotka eivät ole Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän jäseniä, peritään kirkoissa tapahtuvasta kastetilaisuudesta 120 euron maksu.
Kastejuhlan järjestäminen seurakuntataloilla ja pappiloissa on ilmaista ensimmäisen kolmen tunnin osalta (paitsi Maarian pappilassa) evankelisluterilaisen seurakunnan jäsenille. Ylimenevältä ajalta peritään tuntiveloitus, mutta ei muita kuluja. Maarian pappilasta peritään normaalit korvaukset myös kastejuhlasta. Tarkemmat tiedot tilojen maksuista löydät täältä.
Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.
Tutustu juhlatiloihin
Seurakunnat tarjoavat ristiäisten järjestämiseen monenlaisia tiloja, joissa on omanlaisensa tunnelma.
Kirkko tuo kastetilaisuuteen erityistä juhlavuutta. Kirkossa kaste voidaan järjestää myös jumalanpalveluksen yhteydessä tai – perinteiseen tapaan – jumalanpalveluksen jälkeen.
Vanhoissa kauniissa pappiloissa on vuosisataista tunnelmaa. Vanhat seurakuntakodit esimerkiksi Nummella ja Hennalassa henkivät lämpöä ja kodikkuutta. Uudempia seurakuntatiloja edustavat muun muassa Aurelia kauppatorin laidalla, Mikaelin seurakuntakoti, Yli-Maarian seurakuntakoti sekä Runosmäessä sijaitseva Riimi.
Varauspalvelun yhteystiedot
Varauspalvelu palvelee sinua vihki- ja kastevarauksissa
- Sähköisessä asiointipalvelussa (Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
- Puhelimitse, puh. 040 3417 011 (ma–pe klo 9–15)
- Sähköpostitse voit lähettää kysymyksiä turku.varauspalvelu@evl.fi, mutta varsinainen varaus on tehtävä sähköisessä asiointipalvelussa tai puhelimitse.
Varaa kotikaste sähköisesti
Sähköisessä asiointipalvelussa voit varata kotikasteen sunnuntaipäiville.
Ristiäisten suunnittelu
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Kasteperhe voi yhdessä papin kanssa suunnitella ristiäiset omannäköiseksi. Tässä kuitenkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten järjestämistä.
Papin tapaaminen
Ennen ristiäisiä sovitte papin kanssa ajan kastekeskustelulle. Kastekeskustelussa käydään läpi kastejuhlan kulku sekä sovitaan musiikista ja muista käytännön asioista. Keskustelussa täytetään lisäksi kasteeseen liittyvät asiakirjat.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Lapsen etunimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.
Lapselle voi antaa sukunimeksi toisen vanhemman sukunimen tai vanhempien sukunimistä muodostuvan sukunimiyhdistelmän. Sukunimiyhdistelmässä sukunimet yhdistetään yhdysmerkillä tai kirjoitetaan erilleen. Vanhemmat voivat päättää sukunimien järjestyksen ja yhdysmerkin käytön.
Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.
Kastepuku
Kastettavalle lapselle voidaan hankkia perinteinen kastemekko, ja monissa suvuissa kastemekko kiertääkin perintönä vauvalta toiselle. Kastemekko ei kuitenkaan ole välttämätön, vaan vauva voidaan yhtä hyvin pukea omiin vaatteisiinsa. Kasteen väri on valkoinen, ja sitä voi halutessaan ilmentää myös kastettavan pukeutumisella.
Tarvittaessa voit kysyä kastemekkoa lainaksi myös seurakunnasta.
Kastepöytä
Kastepöydällä tarkoitetaan pöytää, jolle asetetaan valmiiksi kastemalja ja kynttilä sekä perheen toiveiden mukaan usein myös kukkia ja Raamattu. Pöydälle laitetaan tavallisesti valkoinen pöytäliina. Kotikasteessa kastemaljana voi toimia mikä tahansa tilanteeseen sopiva astia. Kastevedeksi käy lämpöinen hanavesi. Lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina.
Pappi tuo ristiäisiin mukanaan kaste- ja kummitodistukset sekä kastekynttilän, joka jää perheelle muistoksi.
Jos kaste järjestetään kirkossa tai muussa seurakunnan tilassa, seurakunta huolehtii kastepöydästä kokonaisuudessaan.
Musiikki
Ristiäisten musiikin voi kasteperhe valita itse. Virsistä ja muista lauluista sovitaan papin kanssa kastekeskustelussa. Papilta voit kysyä myös vinkkejä kastevirsiin. Virret lauletaan ilman säestystä. Ristiäisiin ei ole mahdollista varata kanttoria seurakunnasta.
Ristiäisiin sopivia virsiä voit kuunnella verkkovirsikirjassa. Ideoita kastejuhlaan sopivista muista kappaleista löydät Kirkon Spotify-listalta.
Ristiäisten kulku
Tavallisesti ristiäiset sisältävät kaksi osaa: varsinaisen kasteen sekä sen jälkeen vietettävän vapaamuotoisen juhlan, jonka järjestämisestä ja ohjelmasta perhe voi päättää vapaasti. Näin ollen ristiäiset ovat yhdistelmä perheen ja suvun omia perinteitä ja kirkon vuosituhantista traditiota.
Kastetoimitus kestää noin puoli tuntia.
Ristiäiset etenevät vauvan ehdoilla eikä haittaa, vaikka itku tai nälkä yllättäisi kesken juhlan. Ristiäisissä lauletaan tavallisesti yhdessä (lasten)virsiä tai muita tuttuja lauluja. Läheiset voivat osallistua kasteeseen esimerkiksi lukemalla raamatuntekstejä, rukouksia tai esittämällä musiikkia. Näistä voidaan sopia papin kanssa ristiäisiä edeltävässä kastekeskustelussa.
Kasteen kulku pääpiirteissään:
- Virsi
- Alkusiunaus ja johdantosanat
- Lapsen nimen kertominen
- Ristinmerkki
- Rukous
- Raamatunluku ja papin puhe
- Kastaminen
- Esirukous
- Isä meidän -rukous
- Herran siunaus
- Päätösvirsi
Kummit
Kummius on kunniatehtävä, joka ei pääty lapsen varttuessa. Parhaimmillaan kummin ja kummilapsen välille syntyy elinikäinen ystävyyssuhde.
Kuka voi olla kummi?
Kummi on vanhempien lapselleen valitsema luottoaikuinen, jonka tehtävä on toimia lapsen ja perheen tukena erilaissa elämäntilanteissa. Kummiksi voi kutsua niin sukulaisen kuin ystävänkin.
Kastettavalla lapsella tulee olla vähintään yksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva konfirmoitu kummi. Lisäksi lapsella voi olla kummi, joka on sellaisen kristillisen kirkon jäsen, jossa lapsikaste on käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi ortodoksinen, katolinen ja anglikaaninen kirkko.
Ylärajaa kummien määrälle ei ole, ja kummina voi toimia useammalle lapselle. Kummius on elinikäistä eikä sitä voi ottaa keneltäkään pois. Kastetilaisuuden yhteydessä kummi saa papilta kummitodistuksen.
Kirkkoon kuulumatonta kummia ei voida lisätä lapsen viralliseksi kummiksi, mutta kaikki ovat kuitenkin tervetulleita ristiäisiin ja voivat toimia kasteessa erilaisissa tehtävissä riippumatta kirkon jäsenyydestä.
Kummi voi olla monella tapaa
Lapsen ja kummin suhde rakentuu ajan myötä ja muuttaa muotoaan lapsen varttuessa. Kummilapsen kanssa kannattaa ihmetellä elämää, sen iloja ja suruja ja puhua kaikesta, mikä on elämässä tärkeää ja arvokasta. Kummin tehtävää voi toteuttaa esimerkiksi rukoilemalla kummilapsen puolesta.
Ei ole olemassa yhtä tapaa olla kummi. Hän voi asua lähellä tai kaukana, ja yhteyttä lapseen voi pitää usein tai harvemmin. Tärkeintä on tieto siitä, että lapsi on läsnä kummin ajatuksissa, ja kummi toivoo hänelle kaikkea hyvää.
Kummilapsen kanssa mukaan toimintaan
Seurakunnat järjestävät paljon lapsille ja perheille suunnattua toimintaa, jonne voi tulla mukaan kummilapsen kanssa.
Vuosittain vietetään lisäksi valtakunnallista kummipäivää, joka muistuttaa kummiuden tärkeydestä. Kummipäivän sivuilta löydät vinkkejä omannäköisen kummisuhteen vaalimiseen.
Kasteesta turvaa läpi elämän
Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi ja matka kristittynä voi alkaa. Hänelle toivotaan kaikkea hyvää elämään. Kastettua kannattelee läpi elämän paitsi Jumala, myös koko kristittyjen yhteisö.
Kastetusta tulee seurakunnan jäsen
Kasteen jälkeen kastetun lapsen nimi kerrotaan ja hänen puolestaan rukoillaan seurakunnan jumalanpalveluksessa, jos vanhemmat ovat antaneet siihen luvan. Perhe, kummit ja muut läheiset ovat lämpimästi tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen.
Jos seurakunnan kirkossa on kastepuu tai vastaava, ripustetaan siihen kastetun etunimillä varustettu lehti. Vuoden kuluessa puu täyttyy vähitellen muistuttaen uusista pienistä seurakuntalaisista. Kerran vuodessa puu tyhjennetään, ja perhe voi käydä noutamassa oman lapsen lehden kotiin muistoksi.
Vanhempien luvalla kastetun nimi voidaan julkaista myös paikallisissa sanomalehdissä.
Kutsumme lapsen ja koko perheen mukaan seurakuntien kerhoihin ja tapahtumiin. Aikanaan kastettu saa kutsun myös rippikouluun. Seurakunnat tarjoavat lisäksi apua ja tukea eri elämäntilanteissa.
Kasteessa kiitetään elämän lahjasta
Kasteessa Jumala kutsuu ihmisen veden ääreen. Kaikki elämä on saanut alkunsa vedestä. Niin myös kasteessa kiitetään elämän lahjasta. Kristinuskossa uskotaan, että jokainen ihminen on Jumalan luoma. Elämä on pyhää ja jokaisella ihmisellä on samanlainen ihmisarvo. Jumalalle kaikki ovat yhtä rakkaita, ja myös kristityn tehtävä on kunnioittaa ja auttaa toisia ihmisiä.
Kasteen vesi muistuttaa ihmistä myös hänen yhteydestään kaikkeen elävään ja koko luomakuntaan. Kristinuskon mukaan Jumala on luonut koko maailman ja kaiken elävän. Ihmisen tehtävä on suojella elämää, luontoa ja Jumalan kaikkea luomistyötä.
Kasteen vesi muistuttaa myös siitä, miten haurasta ja ainutkertaisen arvokasta elämä on. Ilman vettä ei ole elämää. Kasteessa Jumala lahjoittaa ihmiselle kaiken sen, mitä ihminen tarvitsee hyvään elämään. Kristinuskon mukaan pysyäkseen hengissä ihminen tarvitsee myös muuta kuin materiaalista hyvinvointia.
Kaste on rakkautta ja turvaa
Kasteessa ihmistä muistutetaan, että hän ei ole elämässä vain oman onnensa varassa, vaan hän on osa jotain itseään suurempaa. Hän on osa vuosituhantista kristillistä traditiota, joka sisältää syvää elämänviisautta. Jeesuksen elämästä, opetuksista ja teoista saa paljon hyviä neuvoja myös omaan elämään.
Kasteessa Jumala lahjoittaa ihmiselle järkkymättömän rakkautensa ja armonsa. Tapahtuipa elämässä mitä tahansa, kastettu saa luottaa siihen, että Jumala rakastaa, johdattaa ja siunaa häntä. Vaikeuksien keskelläkään hän ei ole yksin. Kristillisen uskon mukaan virheiden ja epäonnistumisten ei tarvitse määrittää ihmistä. Ihmisen arvo ei riipu hänen teoistaan tai suorituksistaan. Jumalan rakastamana ja armahtamana hän voi aina tehdä uusia valintoja elämässään ja ottaa uuden suunnan.
Kaste vaivattomasti
Aamukaste on iloinen, yhteisöllinen ja vaivaton kastetapahtuma, jossa seurakunta hoitaa kaikki kastejärjestelyt puolestanne. Kastettavaksi voi tuoda pienen tai vähän isommankin lapsen. Aamukaste järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Kaste kaikenikäisille
Alle 12-vuotias voidaan kastaa kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Tällöin kaste edellyttää vanhempien kirjallista suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan vanhempien lisäksi myös kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumaton nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos nuori haluaa liittyä kirkkoon rippikoulun yhteydessä, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteiskastetilaisuus rippikouluikäisille nuorille järjestetään vuosittain loppiaisena. Lisätietoa kasteesta saa rippikoulusta.
Jos haluat tulla kastetuksi aikuisena, pappi käy kanssasi läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Aikuisrippikoulun voi käydä joko yksityisesti tai ryhmässä muiden kanssa keskustellen. Jos sinulla on tarve käydä rippikoulu tiettyyn ajankohtaan mennessä, ota yhteyttä seurakuntaan hyvissä ajoin, vähintään pari kuukautta aiemmin.
Usein kysyttyä ristiäisistä
Missä kaste voidaan järjestää?
Kirkon lisäksi kaste voidaan järjestää kotona, seurakuntatalolla tai muulla juhlapaikalla.
Seurakunnat tarjoavat monenlaisia tiloja ristiäisten järjestämiseen. Tiloista ja niiden varaamisesta voit lukea lisää täältä.
Kuka voi olla kummi?
Evankelis-luterilaisessa kirkossa kummien tulee olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja kirkon jäseniä. Lisäksi kummina voi olla sellaisen kristillisen kirkon jäsen, jossa lapsikaste on käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi ortodoksinen, katolinen ja anglikaaninen kirkko.
Montako kummia lapsella saa olla?
Kastettavalla lapsella tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Useimmat lapset saavat 2–4 kummia.
Voiko kummin vaihtaa tai lisätä myöhemmin?
Kummius on elinikäistä eikä kummia voi vaihtaa eikä ottaa pois kastetilaisuuden jälkeen. Kummi on kastetilaisuuden todistaja, eikä todistajuutta voi poistaa. Uusien kummien lisääminen sen sijaan on mahdollista poikkeustapauksissa.
Onko vauvalla oltava kastemekko?
Kastemekon hankkiminen vauvalle ei ole lainkaan välttämätöntä. Kasteasun ja sen värin voi valita vapaasti.
Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Jos omaa kastemekkoa ei ole, voit halutessasi kysyä lainamekkoa seurakunnastasi.
Onko Turussa ja Kaarinassa yhteiskasteita?
Kyllä on. Lapsille suunnatun yhteiskastetilaisuuden nimi on Aamukaste ja se järjestetään keväisin ja syksyisin. Tietoa Aamukasteesta löydät täältä.
Myös rippikouluikäisille järjestetään tammikuussa mahdollisuus yhteiskasteeseen. Rippikouluun ilmoittautuneet, joiden kasteesta seurakunnassa ei ole tietoa, saavat kutsun tilaisuuteen postitse.
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.
Psalmi 139