Historiaa keskiajalta saakka

Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus, Koroinen, sijaitsee Maarian alueella ja Maaria on yksi Suomen kaikkein vanhimmista seurakunnista. Se lienee perustettu jo ensimmäisessä seurakuntien perustamisaallossa 1200-luvulla. Ennen kuin Maaria sulautettiin Turkuun, se oli pitkään oma valtavan kokoinen pitäjänsä. Maarian kirkko 1400-luvulta sekä Maarian pappila 1700-luvun lopulta muodostavat Turun Räntämäen kaupunginosan ytimen. Historia tulee lähelle myös Koroistenniemellä.

Seurakunnan historia ulottuu kauas katoliselle keskiajalle, jolloin paavi määräsi Maarian paimenenviran ja pitäjän maksut Turun papeille. Samalta ajalta peräisin oleva Maarian pitäjän kirkko muinaisessa Räntämäessä seisoo Vähäjoen rannalla. Kirkko tunnettiin aiemmin nimellä Räntämäen kirkko seudun ikiaikaisen nimen mukaan. Pitkään luultiin, että Maarian kirkko oli historiankirjoituksissa mainittu piispankirkko, mutta 1900-luvun alun kaivaukset Koroistenniemellä kivenheiton päässä Maarian kirkosta todistivat, että alkuperäinen 1200-luvun piispankirkko sijaitsi Koroisissa. Maarian kirkko on kuitenkin rakennettu kivestä jo 1400-luvulla, ja sen paikalla on ilmeisesti sijainnut alunperin puinen kirkko. Onkin arveltu, että Maarian kirkko on alunperin saattanut toimia Koroisten seurakuntakirkkona, kun piispallinen toimivalta on keskittynyt Koroistenniemen ympärille.

Räntämäen eli Maarian pappila on todennäköisesti sijainnut nykyisellä paikalla jo 1200-luvun lopulla. Vuonna 1363 oli Räntämäen kylässä kaksi taloa eli pappila ja talo, jonka tulot menivät Tuomiokirkon Pyhän Katariinan alttarin ylläpitoon. Tästä Tuomiokirkon omistamasta talosta syntyivät aikanaan Räimän ja Prusin talot.

Kuuluisia kirkkoherroja

Maarian seurakunta voi olla ylpeä paitsi pitkästä historiastaan, myös pitkästä ja rikkaasta kirkkoherrojen listasta, jonka avulla seurakunnan juuret voi jäljittää aina keskiajalle saakka. Maarian seurakuntaa ovat aikoinaan paimentaneet mm. uskonpuhdistaja ja suomen kirjakielen isä Mikael Agricola, suomalaisen virsikirjan isä Jaakko Suomalainen (Jaakko Finno), runouden ja historian vaalija, virsisanoittaja Jaakko Tengström sekä runoilija-pappi Jaakko Haavio.

Historiakirja

Maarian kirkko ja pappila, hengen ja maan viljelyä keskiajalta nykypäivään -kirja tarjoaa mielikuvamatkan 1200-luvulta nykypäivään. Sen parissa pääset tutkijoiden mukana tutustumaan paikallishistoriaan – sen taiteeseen, hautausmaihin ja rakennuksiin. Samalla eri aikakausien elämä avautuu sinulle pappilan ja kirkkoherran näkökulmasta.

2025 valmistuneita kirjoja on saatavilla Maarian seurakunnan tilaisuuksissa, Kansallisessa kirjakaupassa ja Aboa Vetus myymälässä. Hinta 35 €.

Seurakunnan sanoma ei vanhene

Nykyinen yli 24 000 jäsenen seurakunta muodostuu maantieteellisesti vanhan Maarian pitäjän alueesta. Edelleen hyvin elinvoimainen Maarian seurakunta on suurin Turun ja Kaarinan kymmenestä evankelisluterilaisesta seurakunnasta niin jäsenmäärältään kuin pinta-alaltaan.

Vielä satoja vuosia perustamisensa jälkeen Maarian seurakunta haluaa kirkon tavoin keskittyä hengelliseen perustehtäväänsä, johon kuuluvat erityisesti diakoniatyö sekä kyky kertoa kristillisestä uskosta maallistuneessa, moniuskontoisessa ja -äänisessä yhteiskunnassa.

Maarian seurakunta haluaa auttaa löytämään vastauksen ihmiselämän syvimpiin kysymyksiin: Mikä on elämän perusta? Voiko se vapauttaa syyllisyydestä ja yksinäisyydestä? Onko kärsivällä maailmalla toivoa?
Jumala, johon uskomme ja luotamme, tulee esille vastauksissa näihin kysymyksiin. Uskon vastaus on Jeesus Kristus. Hänen kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan on elämämme viimeinen perusta ja toivo.