Kuulumisia työmaalta

Mitä Tuomiokirkon peruskorjaukselle kuuluu? Tältä sivulta löydät ajantasaista tietoa meneillään olevista töistä sekä laadituista suunnitelmista.

Toukokuu 2026

Töiden alettua on kirkon sisällä riittänyt vipinää. Ensimmäinen valtaisa työ on suojata kirkon rakenteet työmaata varten. Lisäksi sivukappelit tilkitään suojilla niin, ettei niihin pääse työmaapölyä korjausten aikana. (Sivukappeleille ei restauroinnin lisäksi tehdä näissä korjauksissa juuri mitään.) Tämä vaihe kestää kuukausia, mutta on tärkeää tehdä hyvin huolellisesti, jotta lommoilta ja kolhuilta vältytään.

Domcafén laajennusosan eli tiilivaraston arkeologiset tutkimukset ovat myös käynnissä. Turun tuomiokirkon alle on haudattu arviolta n. 4500 vainajaa, mutta kirkkoa ympäröivä Unikankareen kumpu toimi turkulaisten hautausmaana aina 1700-luvun lopulle asti. Siksi jokainen kaivuu kirkkokummulla tuo automaattisesti esiin edesmenneitä turkulaisia. Kaivausten jälkeen tiilivaraston alle haudatut vainajat palautetaan omalle hautapaikalleen kappelin alle. Tiilivarastossa täytyy tehdä kaivauksia Domcafén laajennusosan talotekniikan, kuten vesijohtojen ja viemäröinnin vuoksi. Nykyisen Domcafén puoli liitettiin kirkon vesijohtoon ja viemäröintiin jo 1990-luvulla.

Samalla suunnitelmia tarkennetaan jatkuvasti. Arkkitehdit ja urakoitsija käyvät läpi toteutuksia ja etsivät parhaita ratkaisuja kinkkisiin ongelmiin. Tekniset suunnittelijat piirtävät kaavioita ja karttoja kaapelien, putkien ja johtojen kulkureiteistä ja tarvittavista tiloista, kannakkeista, jne. Restaurointisuunnitelmien toteutusta valmistellaan käytäntöön tarkemmilla suunnitelmilla. Ja kaikki tietysti aikataulutetaan ja organisoidaan tarkasti, jotta viivästyksiä ei tulisi.

Kesästä tulee työmaalla vauhdikas, koska tehtävää on niin paljon. Työt kuitenkin etenevät sutjakkaasti taitavien työntekijöiden johdolla.

Kuva: Simo Ahtee

Aiemmat kuukausikatsaukset

Huhtikuu 2026

Turun tuomiokirkon urakkasopimus päästiin allekirjoittamaan 7.4.26. Projektin urakoitsijaksi valittiin NCC Suomi Oy. Työt aloitettiin saman tien, ja seurakuntayhtymä luovutti Tuomiokirkon NCC:lle työmaaksi. ”Pitäkää hyvää huolta kirkostamme”, ohjeisti seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kalle Luoma NCC Suomi Oy:n Länsi-Suomen toimialajohtajaa Esa Lehmusvuorta. NCC onkin lähtenyt projektiin pieteetillä ja kirkkoa arvostaen. Sen näkee siitä suunnitelmallisuudesta, paneutumisesta ja oma-aloitteisuudesta, jota yrityksen työntekijät ovat suunnittelussa osoittaneet.

Tuomiokirkolle on huhtikuun aikana rakennettu jo aitoja, joilla työmaa-alue erotetaan ympäristöstä. Kirkon alaportaat säilyvät ohikulkijoiden levähdyspaikkana ja tapahtumaestradina myös peruskorjauksen ajan. Työmaatoimiston kontit sijoittuvat kirkon pohjoispuolelle Åbo Akademin kirjastoa vastapäätä. Kirkon sisällä on aloitettu myös suojauksien rakentaminen. Sivukappeleihin ei tässä peruskorjauksessa juuri kajota, joten niissä säilytetään joitain kirkon irtaimistoa, ja ne suojataan huputuksella pölyä ym. vastaan.

NCC julkaisee viikoittain työmaatiedotteen, jonka voi halutessaan tilata sähköpostiinsa uutiskirjeenä NCC:n omilta sivuilta. Tilaa NCC:n viikkotiedote tämän linkin takaa.

Kuva: Simo Ahtee

Ensimmäiset toiveet ja hankesuunnitelma

Peruskorjauksen suunnittelu alkoi jo aivan 2020-luvun alussa. Seurakunnat alkoivat pohtia, millaisia uudistuksia olisi hyvä yhdistää talotekniikan parannuksiin. Kartoitusta tehtiin laajalti: Työntekijät, luottamushenkilöt, mutta myös seurakuntalaiset saivat sanoa painavan sanansa.

Voit seurata, miten suunnittelu eteni, näillä YouTube-videoilla.

Pääsuunnittelija Hanna Lyytinen kertoi valmiista hankesuunnitelmasta infotilaisuudessa 21.5.2024. Tilaisuus striimattiin, ja sen voi katsoa YouTubesta. Tuomiokirkon peruskorjaus toteutetaan kuitenkin projektinjohtourakkana. Se tarkoittaa, että myös toteutusvaiheen aikana tehdään uusia suunnitelmia sen mukaan, mitä rakentamistöissä tapahtuu. Peruskorjauksen yksityiskohdat voivat siis muuttua hankkeen edetessä.

Mitä nyt ollaan korjaamassa?

Tuomiokirkon peruskorjaus on ensisijaisesti 1970-luvulta periytyvien taloteknisten järjestelmien uusimista. Sähkö-, LVI-, valaistus- ja AV-tekniikka tuodaan tähän päivään, jotta niitä ei sen suuremmin tarvitse uusia ainakaan seuraavien 50 vuoden aikana. Tämän lisäksi kirkkoon rakennetaan uusia kokoontumistiloja. Myös esteettömyyttä parannetaan.

Suurimmat muutokset tapahtuvat Ursulan kappelissa, jossa sijaitsevat kirkon yleisövessat, sekä sakariston ullakolla. Molempiin tulee lisätilaa tapaamisille. Ursulan kappeliin rakennetaan välipohja, jotta lattiapinta-alaa saadaan lisättyä. Kappeliin tulee lisäksi hissi, jonka avulla myös Tuomiokirkkomuseoon pääsee jatkossa esteettömästi. Sakariston ullakolle tulee myös kokoontumistiloja. Näihin rakennetaan esteetön pääsy kirkon ulkopuolelle hissin avulla. Hissi toteutetaan Ruiskuhuonetta korottamalla. (Sakariston kyljessä sijaitseva Ruiskuhuone on Tuomiokirkon julkisivun uusin osa, se periytyy 1770-luvulta. Nimensä mukaisesti siellä säilytettiin aikanaan kirkon palontorjuntakalustoa.)

Kirkkosalissa muutokset näkyvät melko vähän, mutta kyllä niitä on. Kirkkosalin takaosasta poistetaan viimeiset penkkirivit urkuparven alta. Tämä antaa kirkon takaosaan väljyyttä ja mahdollistaa myös lähetyskynttelikön siirtämisen ulko-oven lähelle. Näin kirkossa voi piipahtaa sytyttämässä kynttilän myös silloin, jos kirkkosalissa on tilaisuus. Kirkkosalin ja eteisen välille on myös suunnitteilla ääntä eristävä ovi.

Kirkkosalin etuosaan rakennetaan uudet kuoriurut. Vanhat, vuodelta 1973 periytyvät kuoriurut on jo purettu ja viety pois. Uuden kuoriurut saavat 57 + 4 äänikertaa. Pillistö asettuu päälaivan oikealle puolelle toiseen kerrokseen. Urkuja soitetaan siirrettävästä soittopöydästä salin lattiatasosta.

Muitakin parannuksia esimerkiksi turismityöhön on tulossa. Kirkon kahvila, kivijalassa sijaitseva Domcafé, laajenee seinän läpi viereisen tiilivaraston puolelle. Myös eteisaulan infopiste uudistuu. Kirkko saa myös uusia kalusteita, jotka omalta osaltaan kertovat tuleville sukupolville 2020-luvun korjauksista. Meidän aikamme tuottaa siis jälleen yhden uuden kerroksen Tuomiokirkon monisatavuotisiin muutoksiin.

Selvityksiä

Jotta kirkkoa voi korjata, pitää sitä ymmärtää mahdollisimman paljon. Tämän vuoksi Tuomiokirkosta on teetetty kattavia selvityksiä, joiden avulla suunnittelua on voitu viedä eteenpäin. Turun tuomiokirkko on poikkeuksellisen monipuolinen kohde, jota voi ja pitää tarkastella useista eri näkökulmista yhtä aikaa.

Turun tuomiokirkon teologinen selvitys

Kirkkotila on täynnä symboliikkaa. Vuosituhansien läpi periytynyt kirkollinen tapa ja perinne säätelevät edelleen paljolti sitä, millaisista elementeistä kirkko ja siinä pidettävä jumalanpalvelus rakentuu. Näitä elementtejä tulee harvemmin pohdittua sen syvällisemmin, ja joskus niitä pidetään rajoittavana tekijänä. Mika K T Pajusen teologinen selvitys avaa kuitenkin Tuomiokirkon muutoksia halki vuosisatojen. Mitkä asiat ovat pysyneet alusta asti samoina, mitkä ovat muuttuneet kulloistenkin trendien mukaan? Ja mitä nyt voi muuttaa niin, ettei kirkkotilan pyhyys siitä tule kärsimään?

Turun tuomiokirkon rakennushistoriallinen selvitys

Tuomiokirkko on tilkkutäkki. Sitä on rakennettu vuosisatojen saatossa paloina ja useaan kertaan. Se on kärsinyt tulipaloista ja ryöstelystä, ja rakenteita on uusittu sitä mukaa, kun ne ovat hajonneet. Jotta korjaukset ovat mahdollisia, täytyy tietää, miltä ajalta korjattava kohta on. Silloin korjaukset pystyvät ottamaan huomioon myös historian säilyttämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi Tuomiokirkosta on teetetty kattava rakennushistoriallinen selvitys. Sen laati Arkkitehdit Freese & Schulman vuonna 2023.

Lisätietoja ja median yhteydenotot