Piikkiön kirkko
Piikkiön kirkko on keskiaikaisia kivikirkkoja muistuttava harmaakivikirkko. Kirkko valmistui vuonna 1755 ja on edelleen aktiivisessa käytössä.
Historia
Piikkiön kirkko on keskiaikaisia kivikirkkoja muistuttava harmaakivikirkko. Ennen tätä kirkkoa Piikkiössä oli ollut kolme puukirkkoa, joista viimeisimmän huonokuntoisen kirkon tilalle alettiin rakentaa kivikirkkoa vuonna 1752. Kirkko nousi suureksi osaksi piikkiöläisten omana työnä, ja silloiselle noin 1500 hengen seurakunnalle se oli valtava urakka. Kirkon suunnittelija oli saksalaissyntyinen muurarimestari ja arkkitehti Samuel Berner. Peruskiven laski piispa Johan Browallius vuonna 1753. Kirkko valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1755.
Rakenteeltaan kirkko on ns. yksilaivainen pitkäkirkko. Eteläseinän ovi johtaa asehuoneeseen ja pohjoisseinän ovi sakaristoon. Kirkon länsipäädyn ovea lähestyttäessä huomio kiinnittyy päätykolmioon, jossa ovat kirjaimet S ja N, joiden on arveltu viittaavan Sanctus Nicolaukseen.
Kirkon sisätila
Alttaritaulu
Kirkon sisätila heijastaa suurelta osin 1700-luvun maailmaa. Kirkkoon pääovesta sisälle tultaessa edessä näkyy kookas alttarirakennelma. Sen suuri alttarimaalaus on kolmiosainen, ja siihen on kuvattu ehtoollisen asettaminen, ristiinnaulitseminen ja Kristuksen ylösnousemus. Alttaritaulun on maalannut turkulainen Gustaf Lucander vuonna 1776.
Lehterit ja maalaukset
Kirkossa on kaksi lehteriä eli sisäparveketta. Eteläseinällä olevalle lehterille noustaan asehuoneesta. Lehterin rokokookehyksien enkelinpäät on maalannut Matias Björckegren vuonna 1765. Hän on maalannut myös länsiseinän lehterin henkilökuvat. Länsipään lehteri toimii urkuparvena.
Urut
Nykyiset urut on valmistanut urkurakentamo Veikko Virtanen Oy vuonna 2019. Urkujen julkisivun tyylillinen esikuva on Piikkiön kirkon ensimmäisten urkujen julkisivu. Soinnillisena esikuvana ovat 1800-luvun loppupuolen saksalaiset urut.
Saarnatuoli
Saarnatuolin on rakentanut puuseppä Samuel Lundan vuonna 1763. Maalaukset on tehnyt Matias Björckegren vuonna 1765. Saarnatuolin sivuille on maalattu evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Saarnatuolin yläpuolella on kaikukatos ohjaamassa puhujan ääntä alaspäin.
Kirkon esineistö ja yksityiskohdat
Kirkon penkit ja istumajärjestys
Kirkon alkuperäiset kiinteät penkit olivat 1750-luvulta, ja nykyiset ovelliset penkit ovat vuodelta 1847. Tiukka säätyjako vaikutti istumajärjestykseen sekä vainajien hautaamiseen. Vanha tapa oli haudata vainajat kirkon lattian alle sen penkkisijan kohdalle, jonka suku omisti. Tapa säilyi vuoteen 1821.
Vanhan kirkon veistoksia
Vanhassa puukirkossa olleesta alttarirakenteesta on jäljellä kaksi evankelistojen vertauskuvaa, jotka ovat kirkon länsipään seinällä. Veistokset ovat peräisin 1400-luvun loppupuolelta.
Hautausvaakunat
Kirkossa on neljä hautausvaakunaa 1600-luvulta. Ne kuuluivat paikallisille aatelissuvuille ja kertovat Piikkiön menneisyydestä.
Kirkon esineistöä
Alttariseinustalla on vuonna 1801 lahjoitettu empiretyylinen kaappikello. Sakariston oven oikealla puolella on rippikello, josta on maininta vuodelta 1707.
Kirkon sisustukseen on aikoinaan kuulunut myös 1400-luvulta peräisin oleva piispaa esittävä tammiveistos, ns. Piikkiön puujumala. Veistos on nykyään sijoitettu Turun linnaan.
https://turunseurakunnat.fi/wp-content/uploads/sites/5/2026/02/IMG20251211111430-1.jpg
https://turunseurakunnat.fi/wp-content/uploads/sites/5/2026/02/Piikkion-puujumala-e1776401199577.jpg
Kirkon uudistukset
Kirkossa on tehty useita rakennus- ja muutostöitä, joista uusimmat ovat peräisin 2000-luvun alusta.
Vuonna 2005 kirkon 250-vuotisjuhlan kunniaksi lahjoitettiin votiivilaiva.
Uudet kirkkotekstiilit (2023–2024)
Piikkiön kirkkoon saatiin uudet kirkkotekstiilit 2023–2024. Ne on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Helena Vaari.
