Kaarinan seurakunnan historia

Kaarinassa sijaitsee Suomen vanhin tunnettu kirkon paikka Ravattulan Ristimäki. Kaarinan seurakunnan historia onkin ainutlaatuisen pitkä ja rikas.

Ristimäen kirkko rakennettiin vuosien 1155 – 1170 välisenä aikana ja se toimi niin sanottuna seutukirkkona, jonka toiminnan takana olivat ympäristön talot Kuralassa, Kohmossa, Littoisissa, Kauselassa, Ravattulassa ja Haagassa. Jo ennen kirkon rakentamista Ristimäkeä käytettiin kristillisenä hautausmaana ja alueen vanhimmat hautalöydöt ovatkin jo 1000-luvulta.

Ristimäen kirkossa toimi pappi, joka hoiti jumalanpalveluksia, kasteita, vihkimisiä ja siunasi vainajat haudan lepoon. Kaivauksissa on löytynyt paljon kolikoita vuosilta 1140 – 1210, joten kaarinalaiset käyttivät jo rahaa antaessaan uhrilahjoja tai maksaessaan papilleen.

Vuosien 1220 – 1240 välisenä aikana Suomessa siirryttiin niin sanottuun pitäjänkirkkojärjestelmään. Pienet seutukirkot jäivät pois käytöstä ja Kaarinan Nummenmäelle rakennettiin isompi kirkko, jossa koko laajan pitäjän väki alkoi käydä. Ristimäen kirkko purettiin ja sen paikalle pystytettiin kanonisen lain määräysten mukaisesti iso risti, joka seisoi paikallaan ainakin vielä 1500-luvulla.

1200-luvun lopussa Turun piispa muutti asumaan Kuusiston saarelle, joka silloin oli Piikkiötä mutta kuuluu nykyisin Kaarinan seurakuntaan. Ensin hänellä oli siellä piispankartano, joka kohta rakentui mahtavaksi piispanlinnaksi. Kuusisto toimi näin yhtenä Suomen kirkon keskeisenä hallintokeskuksena vuosisatojen ajan. Linnassa oli oma kappeli. Lisäksi linnassa työskennelleelle rahvaalle rakennettiin kappeli ja hautausmaa läheisen mäen rinteeseen.

1440-luvulla Kaarinan pitäjän pääkirkko Nummenmäellä rakennettiin kivikirkoksi. Se oli kaarinalaisille iso ponnistus, mutta lopputulos oli kaunis ja vaikuttava.

Reformaation myötä 1520-luvulla Kuusiston piispanlinna purettiin ja myös viereinen kappeli jäi pois käytössä. Seuraavalla vuosisadalla rakennettiin sitten kirkko samalle paikalle, jossa tänä päivänä on järjestykseltään jo kolmas Kuusiston kirkko. Nykyinen kaunis saaristokirkko valmistui vuonna 1792, tapuli on lähes 30 vuotta sitä vanhempi ja esimerkiksi kirkon saarnastuoli 1600-luvun puolivälistä.

Turun ympäristön seurakunnille on ollut tyypillistä, että Turun tuomiokapitulin jäsenet sekä Turun katedraalikoulun ja Akatemian opettajat ovat olleet muodollisesti kyseisten seurakuntien kirkkoherroja. Tuomiokapitulin ja opettajien palkkaus järjestettiin tällä tavoin. Sen vuoksi kyseisten seurakuntien arkea pyörittivät suurelta osin kappalaiset ja apupapit, ja näin oli tilanne vuosisatojen ajan myös Kaarinan seurakunnassa. Vasta 1900-luvulle tultaessa järjestelmä purettiin.

Kaarinan Kakskertaan rakennettiin kirkko vuonna 1770. Hieman aikaisemmin Kakskertaan oli perustettu Kaarinan seurakuntaan kuuluva saarnahuonekunta. Omaksi kunnakseen Kakskerta erkaantui vuonna 1936.

1900-luvulla osia Kaarinan kunnasta liitettiin Turkuun, ja Kaarinan seurakunta alkoi toimia kahden kunnan alueella. Ajan oloon se vaikeutti seurakuntatyön toteuttamista, ja vuonna 1991 seurakunta jaettiin kahtia noudattaen Kaarinan ja Turun välistä kuntarajaa. Näin Kaarinan keskiaikainen kirkko jäi Turun puolelle perustetun Turun Katariinanseurakunnan haltuun. Kyseinen sisarseurakuntamme on vaalinut arvokkaalla tavalla seurakunnan historiaa. Kaarinan seurakunnan kirkoiksi tulivat jaon jälkeen puolestaan Kuusiston kirkko ja Hovirinnan seurakuntatalo, joka laajennettiin Kaarinan seurakunnan pääkirkoksi sopivaksi.

kirkkoherra Ville Niittynen